Maistetut

Ballechin 11 yo 2007/2019, Signatory 55,7%

Edradourin tislaamolta maistelussa tällä kertaa viinitynnyrissä kypsynyt turpeinen Ballechin.

Ballechin 11 yo 2007/2019, Signatory

(55,7%, Signatory Vintage for Kirsch Whisky, 8.2.2007–24.1.2019, Cask No. 24, Bordeaux Cask, 294 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella lihaisa ja härskiintyneen rasvainen, jakaa taatusti mielipiteitä. Tältä tuoksuu Irlannin maaseudulla, kun turvetta poltetaan takassa ja kaikkialla on märkää ja mutaista. Vegetaalinen, turvesavuinen ja imelän punaviininen. Hiiltä, luumua, kypsää omenaa. Nam. Vesilisä avaa salmiakkia ja suolaa, tiettyä heinäisyyttä ja yrttisiä vivahteita.

Maku: Rajun tuoksun jälkeen yllättävän rauhallinen ja tasapainoinen. Punaviinisyys korostuu, tammi ja nahkaisuus ovat hyvin esillä. Paahteisuutta ja hiiltä, vegetaalisuutta ja turvesavua. Persikka nousee esiin kypsän omenan ja marjaisuuden rinnalle. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja pippurisen napakka. Bbq-kastiketta, meetvurstia, happoja. Jälkimaku liikkuu edelleen hiilisellä ja paahteisella tontilla. Turvesavu jää hiukan suppuun, kun tammi kiristää suupielissä ja vegetaalisuus kitkeröityy. Pippuria ja viinistä imelyyttä, tanniineja ja salmiakkia. Finaali on enintään keskipitkä ja jää osin ohueksi. Vesilisä tuo viinirypäleitä ja kiiviä esiin.

Arvio: Omaleimainen viski. Tuoksua on helppo rakastaa, mutta jälkimaku vähän pettää. 85/100

Glenfarclas 11 yo 2004/2015 The Family Casks #2623, 60,4%

Maistelussa vaihteeksi nuorta Glenfarclasia The Family Casks -sarjasta. Hollantiin pullotettu spesiaali on peräisin ykköstäytön olorosotynnyristä.

Glenfarclas 11 yo 2004/2015 The Family Casks #2623

(60,4%, OB for The Netherlands, Special Release, 2004–8.9.2015, Cask No. 2623, 1st Fill Oloroso Butt, 683 bts., 70 cl)

Tuoksu: Intensiivinen, nahkainen ja todella kuiva sherrytuoksu. Kuivattuja sieniä, rusinoita, multaa ja pitkään muhinutta lehtikasaa. Kuivattuja hedelmiä, aprikoosia ja mysliä, hiukan vadelmaa. Vahattua tammilautaa, saksanpähkinää, hapokkuutta ja marjaisuutta. Vesilisä avaa yrttisyyttä, eucalyptusta ja minttua.

Maku: Kuivan sherryinen ja varsin tyylikäs. Umami on tuoksun tapaan vahvasti läsnä, kuivatut sienet ja vegetaalisuus. Pähkinäisyyttä, mausteisuutta ja napakkaa tammea. Suutuntuma on varsin kuiva mutta silti nätisti tasapainossa. Nahkaisuus ja kuivatut hedelmät kulkevat vahvasti mukana, samoin rusinat ja aprikoosi. Tummaa suklaata ja hyvin tummaa soijakastiketta, hiukan musteisuutta ja mustaherukkaa. Jälkimaku on mausteinen, kuivan sherryinen ja varsin hapokas. Kuivattuja hedelmiä ja sieniä, multaisuutta, hiukan rikkistä vivahdetta ja saksanpähkinää. Mustetta ja soijaa. Keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa vegetaalisuutta ja tuo hunajaista makeutta pintaan.

Arvio: Persoonallinen ja mielenkiintoinen Glenfarclas. Kaikin puolin positiivinen yllätys, ei huku massaan ja tutkittavaa riittää. 87/100

Longmorn 23 yo Double Cask Matured 48%

Lasissa tällä kertaa varsin iäkästä Longmornia tuoreena OB-pullotteena. Uutuus on kylvetetty parissa erilaisessa ex-bourbonintynskätyypissä.

Longmorn 23 yo Double Cask Matured

(48%, OB, 2019, Special Edition, American Oak Barrels & Hogsheads, 70 cl)

Tuoksu: Erittäin hedelmäinen ja raikkaan tamminen. Päärynää, omenapiirakkaa, kypsää banaania, aprikoosia ja makeaa sitruksisuutta. Vahva jenkkitammen fiilis, marsipaania ja vaniljakastiketta riittää. Hunajaa ja pientä imelyyttä, mausteisuutta ja heinäisyyttä. Vesilisä avaa limettiä ja kermavaahtoa, Key Lime Pien sävyjä.

Maku: Hedelmäinen, tamminen ja varsin öljyinen. Longmornin tisle pääsee hyvin esiin, vaikka jenkkitammen komento on kova. Marsipaani ja vaniljakastike tunkevat läpi joka kolosta. Vastasahattua lautaa ja tuoretta ruohoisuutta, heinää ja mausteita. Sitruunalikööriä, tölkkipersikkaa ja päärynämehua. Suutuntuma on melko öljyinen ja tekstuuri jämäkkä. Maltaisuus korostuu. Jälkimaku on edelleen todella tamminen ja raikkaan hedelmäinen, vaikka öljyinen yleisilme jatkaa kulkuaan. Vaniljaa, hunajaa, sitruksisuutta, päärynää, heinää, mausteisuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo minttua ja havuisuutta esiin, samoin pientä metisyyttä.

Arvio: Tässä genressä on vaikea loistaa, mutta tämä on silti keskitasoa parempi lajissaan. Longmornin öljyinen tisle toimii kauniisti yhteen näin pitkän bourbonkypsytyksen kanssa. 87/100

Highland Park 13 yo 2004/2018 Cask #6577 for Belgium 64,1%

Maistelussa Highland Parkilta vaihteeksi Belgiaan pullotettu single cask. Tynnyrinä on refill-sherryä, ja voltit ovat aivan tapissa.

Highland Park 13 yo 2004/2018 Cask #6577 for Belgium

(64,1%, OB for Belgium, 2004–2018, Cask No. 6577, Refill Butt, 594 bts., 70 cl)

Tuoksu: Toffeemainen ja varsin hedelmäinen. Trooppista hedelmää, omenaa ja pientä kitkeryyttä. Sherryistä purevuutta ja puhdasta voimaa. Hiukan turvesavua ja kanervaisen kiteistä hunajaisuutta, tuttuja sävyjä. Viikunaa, rusinaa, hiukan suklaatakin. Nahkaisuutta, karvasta tammea, mineraalisia piirteitä, lääkemäisyyttä ja yrttejä, pientä rikkisyyttä. Vesilisä availee ruohoisuutta ja minttua, keventää ilmettä kovasti.

Maku: Järkälemäisen aloituspotkun jälkeen sulaa mielenkiintoiseksi ja pehmeäksi elämykseksi. Hallitseva salmiakkilakritsi, terva ja nuotiosavu ovat läsnä. Tummaa yrttisyyttä, yskänlääkettä, mustaherukkaa ja mustikkaa, ruskeaa sokeria ja toffeefudgea. Mahtava tekstuuri, täyteläinen suutuntuma. Hedelmäisyys pysyy myös mukana, omenaisena ja hiukan sitruksisena. Saksanpähkinää, mustapippuria ja yllättävänkin maukasta rikkisyyttä. Jälkimaku on öljyinen ja painokas, toffeemainen ja lakritsinen, mustikkainen ja vahva. Yskänlääkettä, suolaa, hiukan ruohoisuutta ja kanervahunajaa. Edelleen pieni nuotiosavu pysyttelee kyydissä mukana, samoin mineraalisuus ja rikkisyys. Pitkä finaali. Vesilisä tuo ruohoista kitkeryyttä ja availee hedelmäisyydestä sitruksisia piirteitä.

Arvio: Komea esitys, todella vaikuttava kaikessa tummassa lakritsissaan ja yskänlääkemäisyydessään. Ei mikään kepeä seurusteluviski vaan kunnon karhupainia saunan takana yön pimeydessä. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100.

Glendronach 26 yo 1992/2019 Cask #847, 59,8%

Lasissa uuden ajan Glendronachia vuoden 2019 satseista. Nyt erä on jo järjestysnumeroltaan seitsemästoista, ja viski on pistetty lopulta pulloon 26 vuoden jälkeen ex-olorosotynnyristä. Mielenkiintoista maistaa, ovatko ajat muuttuneet.

Glendronach 26 yo 1992/2019 Cask #847

(59,8%, OB, 9.10.1992–2019, Batch 17, Cask No. 847, Oloroso Sherry Butt, 858 bts., 70 cl)

Tuoksu: Luumuinen, kirsikkainen ja varsin siirappinen, hyvin makea. Ylikypsiä sekahedelmiä, runsaasti rusinaa. Kahvilikööriä, tummaa suklaisuutta, kanelia ja neilikkaa. Toskaomenaa, pähkinäisyyttä, jonkin verran tallisuutta ja nahkaa. Tammi näyttäytyy varsin kuivana. Nam. Vesilisä availee toffeeta ja hunajaa, pehmentää hedelmäisyyttä entisestään.

Maku: Erittäin intensiivinen. Nahkaisuus ja synkkä yrttisyys ottavat aluksi vallan, tammen kyljessä tulee voimakas ruuti. Luumua, tallisuutta, pippuria. Hedelmäisyys löytyy taustalta mutta jää hiukan piiloon. Suutuntuma ei ole erityisen öljyinen, vaan melko kuiva ja jopa karhea. Kirpeää mustaherukkahilloa, kirsikkaa, runsaasti espressoa. Jälkimaku liikkuu samoissa synkissä vesissä. Pähkinäisyyttä ja tammea riittää, kuivuminen on hyvin intensiivistä. Kaakaojauhetta ja espressoa, kanelia ja pippuria runsain mitoin. Tallisuus ja nahka ovat kyydissä mukana loppuun asti. Pitkä ja vahva finaali, ruuti maistuu. Vesilisä nostaa esiin hedelmää ja toffeeta, keventää ankaraa otetta selvästi.

Arvio: Erittäin laadukas pullote, mutta maku jää vahvasta ensivaikutelmasta huolimatta hieman tukkoon. Tuoksu on suutuntuman kanssa eri paria ja lupailee makeaa hedelmäisyyttä. Ei omiin suosikkeihin. 89/100

Knockando 25 yo Special Release 2011, 43%

Diageon vuoden 2011 Special Releases -julkaisujen joukossa saatiin tällainen Knockando, jota lähtökohtaisesti ylenkatsottiin dilutoinnin takia. Miksi tätä ei saatu tynnyrivahvana, moni kysyi.

Tumman sherryherkun jälkimaine on ollut kuitenkin nousussa. Kenties ihan syystä? Maistetaan.

Knockando 25 yo Special Release 2011

(43%, OB, 1985*–2011, First Fill European Oak Casks, 4758 bts., 70 cl)

Tuoksu: Suklainen ja luumuhilloinen, hedelmäinen ja syvä. Kermaisuutta ja toffeeta, rusinaa ja marjaisuutta. Upea vahamainen tammisuus yhdistyy nahkaiseen ja sherryiseen sävykkyyteen. Appelsiinimarmeladia, vadelmaa, mustaherukkahilloa. Hieno kahvisuus. Paahdetun puun keskellä pieni nuotiosavun ailahdus. Nam.

Maku: Hedelmäisen herkkä mutta sherryisen syvä ensivaikutelma. Silkkaa eleganssia. Hilloisuus on pinnassa mustaherukkaisena ja vadelmaisena. Kahvia, suklaata, luumua, rusinaa, pähkinäisyyttä ja vahattua tammea. Lakritsia ja hiukan savua, kuivaa tammea yhdistettynä sherryyn ja mausteisuuteen. Keskitäyteläinen suutuntuma on hienosti balanssissa. Kiteistä hunajaisuutta, metisyyttä, toffeefudgea, kermaisuutta. Jälkimaku on suklainen ja maitokahvinen, voimistuvan mausteinen ja sherryinen. Luumua, rusinaa, mustaherukkahilloa, vadelmaa, mandariinia. Nahkaisuutta ja pähkinäisyyttä, kuivaa tammea ja rauhallista marjaisuutta, kanelia ja kaakaojauhetta. Hiukan pippurista ja vegetaalista potkua irtoaa vähitellen. Pitkä ja nautinnollinen finaali.

Arvio: Erittäin tyylikäs viski, puhdasta laatua alusta loppuun. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whiskynotes 90/100.

Brora 22 yo 1981/2004, Signatory Cask #1561, 56,4%

Tavallisen tiistai-illan kunniaksi vuorossa on henkilökohtainen juhlaviski, omien listojeni skotlantilainen mallasviski numero 1 500. Tässä blogissa niitä on paljon vähemmän, koska tilastointini alkaa vuodesta 2004 eikä ollut etenkin alkuvuosina mitenkään kovin jäsentynyttä. Lisäksi joukossa on sellaisiakin liemiä, joita on tullut maisteltua vähemmän keskittyneesti.

Mutta tuhannestaviidestäsadasta skotlantilaisesta on jäänyt merkintä omiin kirjoihin tähän mennessä. Eipä käynyt mielessä kahdeksan vuotta sitten, kun tätä harrastusta aktiivisemmin aloittelin, että tällaisiin lukumääriin vahingossakaan saavuttaisiin. Ja tietysti skotlannin ulkopuoliset viskit, blendit, raakatisleet ja muut kummallisuudet vielä päälle. Silti siteeraan tässä arvostamaani Viskisieppoa: makua, ei määrää.

Juhlaviskiksi valikoitui tällä kertaa Broraa, yksinkertaisesti siksi, koska se oli kerrankin mahdollista. Nyt ollaan loppuvaiheen vähemmän turpeisessa tuotannossa, mutta tynnyrillä onkin sitten hiukan enemmän tekemistä lopputuloksen kanssa. Odotukset ovat totta kai tapissa, kun Broraa maistetaan. Hattu päästä ja kädet ristiin.

Brora 22 yo 1981/2004, Signatory Cask #1561

(56,4%, Signatory Vintage, Cask Strength Collection, 8.12.1981–6.10.2004, Cask No. 1561, Sherry Butt, 611 bts., 70 cl)

Tuoksu: Metinen ja kahvinen, kevyesti turvesavuinen ja hiukan tallinen. Sherry tulee läpi mokkanahkaisena ja rusinaisena. Suklaisuutta, espressoa, luumua. Hiukan hapokkuutta ja mustaa multaa. Sitruksisuutta ja raa’ahkoa banaania, heinäisyyttä. Kompleksinen, jopa vaikea tuoksu. Vesilisä avaa suolaisuutta ja ruohoa.

Maku: Haastavan tuoksun jälkeen paremmin kasassa. Mineraalisuutta, metisyyttä, kiteistä hunajaisuutta, muistuttaa joitain 1990-luvulla tislattuja hienoja Clynelishejä. Sitruksisuutta, tallisuutta, suklaata, kahvia. Turvesavu tulee reippaasti läpi. Suutuntuma on melko öljyinen ja mausteisuudessaan napakka. Lakritsia, luumua, paahteista tammea, runsaasti pippuria. Jälkimaku on mineraalinen, turvesavuinen ja varsin pippurinen. Kahvisuus ja suklaisuus makeutuvat selvästi, tietty toffeemainen pehmeys valtaa alaa pippurin keskellä. Hedelmäsalaattia, omenaa, sitrusta. Hieno, pitkä finaali. Vesilisä korostaa tiettyä kitkeryyttä.

Arvio: Kompleksinen ja haastava yksilö. Hetkittäin jopa loistokas, mutta lievästi levoton. On tätä silti juhlallista nauttia, siitä ei pääse mihinkään. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 9).

The Balvenie 15 yo Single Barrel Sherry Cask #2806, 47,8%

Balvenien laajasta Single Barrel -valikoimasta osui tällä kertaa maisteluun sherrykypsytetty yksilö vuodelta 2015. Tästä on kohtalaisen laajalti pidetty, joten odotukset ovat suhteellisen korkealla.

The Balvenie 15 yo Single Barrel Sherry Cask #2806

(47,8%, OB, Bottled 21.12.2015, Cask No. 2806, Sherry Cask, 650 bts., 70 cl)

Tuoksu: Voimakkaan sherryinen, tumman suklainen ja nahkainen. Intensiivinen hilloisuus ja tallisuus. Ei erityisen makea vaan tyylikäs ja balanssissa. Luumuhilloa, mustaherukkaa, viinikumikarkkia. Aivan pieni rikkisyys, muovailuvahaa ja ruutia. Paahtunutta tammea, pähkinää. Vesilisä avaa metisyyttä ja minttua.

Maku: Sherryinen, tumman suklainen ja varsin mausteinen, mutta Balvenien tuttu hunajaisuus tulee upeasti läpi. Paahtunutta puuta, pähkinäisyyttä, hapokkuutta, pippuria. Vahaisuutta, viikunaa, pihkaa, havuja. Kuningatarhilloa ja luumua, nahkaisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja tasapainoinen. Pieni rikki näyttäytyy taustalla, mutta pääosan saa aromikkuus. Jälkimaku on sherryinen, kiteisen hunajainen ja hiukan siirappinen, mutta vahamainen tammi ja pihkaisuus leikkaavat makeuden hienosti. Mausteisuutta, pippuria, kanelia, luumua, viikunaa, pähkinää, mustaherukkaa. Pitkä finaali. Vesilisä metisyyttä ja kiteistä hunajaa.

Arvio: Tämä löi ällikällä. Erinomainen ja nimenomaan Balvenien luonteelle uskollinen sherryttely, huippulaatua alusta loppuun. Pieni rikin ailahdus huoletti aluksi, mutta vähitellen se sulautuu täysin osaksi kokonaisuutta. 90/100

Tomintoul 14 yo 46%

Maistossa pitkästä aikaa Tomintoulia, joka ei tunnu olevan suomalaisten viskiharrastajien suosiossa. Myös omat kokemukseni Tomintoulista ovat olleet luvalla sanoen kehnoja.

Annetaan kuitenkin tuoreelle pullotteelle mahdollisuus. Voltit ovat kuitenkin nykyisellään jo asiallisella tasolla eivätkä enää absoluuttisella alarajalla.

Tomintoul 14 yo

(46%, OB, +/- 2019, 5 cl miniature)

Tuoksu: Omenaa ja aamupuuroa. Märän pahvinen sävy on heti kimpussa. Runsaasti ruohoisuutta ja tuoretta tammea, hedelmäistä leivonnaista ja kukkaisia piirteitä. Maltaisuus on hallitsevaa. Hiukan ananasta, sitruksisuutta ja vaniljaisuutta. Ei erityisemmin säväytä. Vesilisä tuo kaktusta ja vahamaisuutta esiin.

Maku: Parantaa tuoksusta. Sitruuna on heti hallitsevaa ja hedelmäisyys muutenkin raikasta. Key Lime Pie saa seurakseen omenaviineriä ja briossia. Maltaisuus ja tammisuus tekevät tästä hyvin nuoren oloisen, tiettyä jyväisyyttä ja paljautta riittää, ruohoisuutta ja puuromaisuutta. Ananasta, päärynää, hedelmäsiirappia ja öljyisyyttä. Suutuntuma on melko kevyt ja harmiton, vaikka pientä mausteisuuttakin sentään löytyy. Jälkimaku on sitruunainen ja maltainen, puuromainen ja hiukan pahvinen. Mausteisuus nousee niskan päälle, pippuria ja kanelia kaiken ruohoisuuden seassa. Melko kuiva ja heinäinen yleisilme, tammi kiristelee ikenissä. Melko lyhyt finaali. Vesilisä tuo mukaan oudon metallisen sivuäänen.

Arvio: Kohtalaisen harmiton Tomintoul. Ryhtiä on jo ihan mukavasti, mutta pahvista en tykkää. 77/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100.

Bowmore 1999/2018 Vaults Secret Tour Cask Sample #2117, 57,2%

Lasissa tällä kertaa jotain vähän poikkeuksellista: Bowmoren tislaamokierroksen tynnyrinäyte talvikaudelta 2018–2019. Näyte on vedetty aikanaan ex-sherrystä.

Muistelen itsekin lämmöllä omaa kierrostani Bowmoren tislaamossa ja etenkin sitä ex-sherrystä nostettua upeaa näytettä No. 1 Vaultsissa. Mutta se tapahtui jo niinkin muinaisuudessa kuin vuonna 2016.

Bowmore 1999/2018 Vaults Secret Tour Cask Sample #2117

(57,3%, OB, 1999–2018, Vaults Secret Tour Cask Sample, Cask No. 2117, Sherry Cask, 10 cl)

Tuoksu: Suklainen ja tervainen, paahtunut ja lakritsinen. Sherry ja turvesavu toimivat upeasti yhteen, salmiakkia ja rusinaisuutta riittää, samoin pientä lihaisuutta ja tallisuutta. Pähkinää, mausteisuutta, tummaa yrttisyyttä, suolaisuutta, öljyisyyttä. Yrttitippoja, mentholia. Upea. Vesilisä avaa yskänlääkettä.

Maku: Erittäin suolainen ja salmiakkinen ensikosketus, sherry avautuu vähitellen. Voimakasta tervaleijonaa, paahteisuutta, pippuria. Komea on. Turvesavua, synkkää yrttisyyttä, yskänlääkettä, lakritsia. Sherryä, tummaa suklaata, hiukan kahvisuutta. Suutuntuma on melko öljyinen. Pähkinäisyyttä, luumuhilloa, hiukan minttua. Jälkimaku on todella suolainen, salmiakkinen ja suklainen. Sherryä, luumua, yskänlääkettä, runsaasti öljyisyyttä ja mustapippuria. Tammea, melko mietoa turvesavua, tervaisuutta, tallia ja nahkaa. Vähitellen esiin tulee trooppista hedelmää ja mentholia. Pitkä finaali. Vesilisä korostaa paahdetta.

Arvio: Suolainen ja salmiakkinen, ikäisekseen aivan ensiluokkaisen hieno sherryinen Bowmore. 91/100