Diageo

Benrinnes 23 yo 1985/2009, 58,8%

Benrinnes on mielenkiintoinen tislaamo, etenkin tiettyjen sherrykypsytystensä osalta. Nyt käsissä yksi sen moderneista klassikoista, vuonna 1985 tislattu ja tukevassa sherryssä 23 vuotta lymynnyt viski.

Benrinnes 23 yo 1985/2009

(58,8%, OB, 1985–2009, Sherry Wood, 6000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Muhkea sherry! Kunnon pommi, paksua luumua ja tummaa suklaata on oikein huolella. Taatelikakkua, viikunaa, rusinaa. Kuivalihaa. Saksanpähkinää. Kanelia, inkivääriä, maustepippuria. Pieni rikkisyys on mukana, mutta pysyy etäällä. Happamuutta ja makeutta hienosti oikeissa suhteissa. Vesilisä irrottaa yrttisiä ja tallimaisia piirteitä oikein runsaasti.

Maku: Olorosoa, luumua ja pähkinää täydeltä laidalta. Erittäin intensiivinen Sunsweet-luumu pysyy kyydissä tästä ikuisuuteen. Taatelikakussa on kauniin hapahko sävy, tiettyä piimäisyyttä ja hapankermaa. Tammisuutta löytyy, mausteita ja rotia. Kanelia, rusinaa. Suutuntuma on melko täyteläinen. Jälkimaku pukkaa luumua ja tummaa suklaata, piimäkakkua ja pähkinöitä. Rikkisyys kulkee myös mukana, samoin tiettyä maanläheisyys ja farmimaisuus. Oivallinen kokonaisuus, finaali on pitkä ja runsas. Vesilisä pehmentää suutuntuman todella kermaiseksi ja tuo paljon lisää maanläheistä sävykkyyttä.

Arvio: Kermaiseksi kääntyvä sherrypommi, jossa on hienoa happamuutta ja sopivaa kulmaa. Vain rikkisyys pudottaa tämän palkintopallilta. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whiskynotes 80/100. Dramming 88/100. Whisky Magazine 73/100 (Martine Nouet), 79 (Rob Allanson). Whisky Monitor Database 87/100 (per 5).

Talisker 25 yo 1975/2001, 59,9%

Tämä Talisker tuntuu aina putoavan listoilta pois, kun virallisista 25-vuotiaista puhutaan. Vuonna 2001 pullotettuna tässä on poikkeuksellisesti myös tislausvuosi mukana, ehkä sen takia tätä ei osaa katsoa ihan vakiopullotteena.

Tätä seurasivat kaksi legendaarista kaksikymppistä (vuosilta 1981 ja 1982), ennen kuin siirryttiin vuosittaisiin kaksivitosiin.

Talisker 25 yo 1975/2001

(59,9%, OB, 1975–2001, 6000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Lakritsinen ja suolainen, merellinen ja turpeinen. Houkutteleva. Kreosoottia, tervaa, salmiakkia. Mineraalista raikkautta kaiken keskellä. Märkiä köysiä, laiturinlankkuja. Sitrusta, anista, piparkakkua. Tummaa hedelmäisyyttä, luumua, suklaisuutta. Kuivaa tammisuutta parhaimmillaan. Vesilisä tuo poltetun tulitikun ja tumman yrttisyyden esiin.

Maku: Lakritsia, suklaata, merisuolaa ja mustapippuria. Suklaata, luumuhilloa, rusinaa, saksanpähkinää. Tammisuus on suurta ja juuri oikealla tavalla kuivakkaa. Todella iso viski, suutuntuma on savuisen täyteläinen ja kihelmöivän pippurinen. Limettiä ja päärynää, anista ja mineraalista raikkautta löytyy. Herkkua. Jälkimaku on salmiakkinen ja pippurinen, päärynäinen ja suklainen. Makeaa sitrusta ja anista riittää. Tammi kuivuu pitkästi ja kauniisti. Turvesavu toimii mahtavasti, terva ja lakritsi ja tuhkaisuus tuntuvat loppuun asti. Silkkaa nautiskelua. Vesilisä avaa merellisyyteen vielä uuden puolen, suolaisen ja rapean.

Arvio: Loistavaa Taliskeria, ikänsä puolesta parhaimmillaan. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whisky Monitor Database 89/100 (per 17).

St Magdalene 1975/2007, Gordon & MacPhail 43%

Lasissa varsin iäkästä viskiä toimintansa lopettaneesta St Magdalenen tislaamosta. Mielenkiintoiselta vaikuttaa.

St Magdalene 1975/2007, Gordon & MacPhail

(43%, Gordon & MacPhail Rare Old, 1975–2007, Refill Sherry Hogshead, 70 cl)

Tuoksu: Makean omenainen, pehmeän toffeemainen, ruohoinen ja kepeä. Hiukan imelää tammisuutta, vaniljaa, aavistus liimamaisuutta. Vahamaisuutta (kenkävahaa), mietoa maltaisuutta. Mukava hedelmäisyys. Päärynälimonadia, aprikoosihilloa. Pieni savu jossain taustalla, hiiltynyttä puuta.

Maku: Omenainen ja tamminen, tuoksun jälkeen yllättävänkin iso ja runsas kokonaisuus. Päärynää, sitruksisuutta. Kuiva, mausteinen tammisuus toimii hyvin, pysyy nätisti balanssissa. Ruohoisuutta, maanläheisyyttä. Nahkaisuutta, puuöljyä. Suutuntuma on varsin kevyt. Jälkimaku lähtee isolla sitruksisuudella, kunnes tammi nappaa tosissaan kiinni. Mausteita riittää, mutta kuivuminen on melko jyrkkää. Heinäisyyttä, kuivaa puuta, minttua, kurkkupastillia. Kokonaisuus makeutuu vielä lopuksi, ja päärynä jää viimeiseksi melko pitkässä finaalissa.

Arvio: Varsin maukas viski, jossa tammi on lopulta suuressa roolissa. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 86/100.

Port Ellen 27 yo 1978/2006, 6th Release 54,2%

Port Ellenin vuosittaisista julkaisuista tämä kuudes pullote on viivähtänyt nokkani alla aiemminkin, mutta kun tilaisuus tuli, teki mieli laittaa nuotit ylös. Nämä alkavat olla jo katoavaa kansanperinnettä.

Port Ellen 27 yo 1978/2006, 6th Release

(54,2%, OB, 1978–2006, 6th Release, 4560 bts., 70 cl)

Tuoksu: Heinäinen, ruohoinen, kostean turpeinen, kevyen savuinen. Mineraalisuutta, jodia, merellisyyttä, hiukan osteria. Aavistus tervaa. Sitruunaa, runsaan kirpeää sitruksisuutta. Savea, merilevää. Viherherukkaa, mentholia, kevyttä yrttisyyttä. Yllättävänkin kevyt ja heinäinen tuoksu. Vesilisä vapauttaa mietoa herukkaisuutta ja sitruunamelissaa.

Maku: Iskee kuin miljoona volttia. Tiukkaa sitruksisuutta ja pippurisuutta, suolaa, merellisyyttä, jodia, kuivaa turvesavua. Hiilisyyttä, tuhkaa, salmiakkia, mineraalisuutta. Suutuntuma on tiukan öljyinen. Tervaisuutta, kuivaa heinää, vahamaisuutta. Jälkimaku alkaa mahtavalla pippurisuudella, savulla ja salmiakilla. Vaniljaa, omenaa, limettiä, heinäisyyttä. Bourbonfiilistä. Todella runsas merisuola ja mustapippuri siivittävät pitkää finaalia. Tammi kuivuu todella kauniisti. Nam. Vesilisä avaa omenaisuutta ja eucalyptusta.

Arvio: Aavistuksen ujon tuoksun jälkeen maku iskee pippurilla todella lujaa. Uljas viski, mutta ei pääse ihan suurimpien Ellujen joukkoon. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 92/100. Whiskynotes 89/100. Whisky Monitor Database 90/100 (per 8). Whisky Magazine 75/100 (Dave Broom), 87/100 (Arthur Motley).

Glen Elgin 27 yo 1984/2012, Jack Wiebers 44,5%

Glen Elginiä näkee indienä todella harvoin, ja ylipäänsä koko tislaamo on varsin tuntematon, vaikka 12-vuotiasta perustuotetta näkeekin monessa paikassa. Nyt maistossa vähän vanhempaa tavaraa Jack Wiebersin hienosta Old Train Line -sarjasta.

Glen Elgin 27 yo 1984/2012, Jack Wiebers

(44,5%, Jack Wiebers Old Train Line, 11/1984–8/2012, Cask No. 7601, Bourbon Cask, 176 bts., 70 cl)

Tuoksu: Pehmeän sitruksinen ja kuivan tamminen. Heinäisyyttä, apilaa, mukavasti vaniljaa. Päärynää, mandariinia, kovia hedelmäkarkkeja. Metisyyttä, tomusokeria. Marenkia. Eucalyptusta, kevyttä mausteisuutta. Varsin elegantti ja tasapainoinen kokonaisuus. Vesilisä tuo kermaisen ja kookoksisen sävyn.

Maku: Päärynäinen ja mausteinen, selvästi isompi kuin mitä tuoksu antoi odottaa. Tammisuudessakin on potkua, löytyy mausteita ja yrttisyyttä laajalla skaalalla. Vanilja ja heinäisyys ovat edelleen läsnä, mutta palettia hallitsee öljyinen ja laaja-alainen hedelmäisyys. Omenaa, päärynää, mandariinia, hunajamelonia. Raikas ja herkullinen kokonaisuus. Vesilisä alkaa todella purevalla tammella, mausteet saavat suun kihelmöimään. Valkopippuri ja inkivääri ovat korostuneita, hapokkuus on runsasta. Vähitellen päärynäinen makeus löytää enemmän tilaa, samoin eucalytus ja raikas havuisuus. Pitkä ja herkullinen finaali. Vesilisällä vanilja korostuu selvästi.

Arvio: Todella hyvä viski – samaan aikaan iäkäs ja raikas, runsas ja tyylikäs. 89/100

Dalwhinnie Winter’s Gold 43%

Ehkä näin talven kunniaksi voi maistaa yhden tällaisenkin. Dalwhinnien tämänvuotinen, uusi ja muodinmukainen NAS-julkaisu sisältää… ööö… amerikkalaisessa ja eurooppalaisessa tammessa kypsynyttä viskiä. Odotuksia ei ole.

Dalwhinnie Winter’s Gold

(43%, OB, NAS, 2015, American and European Oak Casks, 70 cl)

Tuoksu: Mukavasti appelsiinia, oikein runsaana ja raikkaana. Akaasiahunajaa, vaniljaa, vanilliinisokeria. Rapsakkaa maltaisuutta, Ginger Alea, hiukan riisimuroja. Hapokkuutta riittää. Tammi tuntuu nuorekkaana mutta silti varsin tasapainoisena, mausteisuus pysyy hyvin kasassa. Mukava kokonaisuus.

Maku: Nuorekas ja karvas maltaisuus hallitsee makua aluksi, mutta vähitellen reipas appelsiinisuus ja öljyinen suutuntuma saavat paremmin tilaa. Ginger Ale on edelleen vahvasti läsnä. Hapan tammi, puuromaisuus ja kireät mausteet pudottavat hiukan tunnelmaa lupaavan tuoksun jälkeen. Jälkimaussa appelsiinin makeus ja hunajainen sokerisuus tulevat jälleen esiin, vaniljaisuus nousee loppua kohti oikeastaan hyvinkin merkittäväksi. Mausteisuudessa inkivääri pysyy loppuun asti selkeänä. Finaali jää kuitenkin melko ohueksi, vaikka yltää kestoltaan lähes keskipitkäksi.

Arvio: Pätevämpi perusviski kuin olisi voinut luulla. Ei suuria vikoja. Toki nuoren viskin osuus pilkistää ajoittain läpi tiettynä karkeutena. 80/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100. Whiskynotes 74/100.

Caol Ila Moch 43%

Moch on Caol Ilan NAS-osaston entry-level-viski. Kuulemma vähän kevyempi ja helposti lähestyttävämpi kuin 12-vuotias. Mutta… jos se 12-vuotias on jonkun mielestä raskas ja vaikeasti lähestyttävä… No joo, maistetaan.

Caol Ila Moch

(43%, OB, NAS, +/- 2015, 70 cl)

Tuoksu: Nokinen ja lihaisalla tavalla rasvainen. Turvesavua riittää, samoin haudutettuja uunijuureksia, juuri näitä nuoren savuviskin elementtejä. Mielenkiintoinen kirpeä hapokkuus kuitenkin lisää kiinnostavuutta. Hedelmäisyyttä tulee läpi kitsaasti, lähinnä sitruksisuutta ja omenaa. Mineraalisuutta, merellisyyttä.

Maku: Nuorekas turvesavuisuus kohtaa nokisuuden ja rasvaisuuden. Sitruksisuus joutuu melko lujan hapokkuuden ja tammisen kireyden puristukseen. Suolaisuus puskee vahvasti pintaan. Myös pientä salmiakkia ja tervaa löytyy. Suutuntuma jää aavistuksen ohueksi. Hedelmäisyys jää sitruunaisuuden varaan. Jälkimaku alkaa todella paahteisena, uunijuurekset ovat tummuneet raskaasti. Myös salmiakkijauhe ja tervapastilli korostuvat. Sitruksisuus ja mineraalisuus nostavat päätään loppua kohti, samoin raskas nokisuus ja tamminen purevuus. Finaalin mitta ja syvyys jättävät kuitenkin melkoisesti toivomisen varaa.

Arvio: Melko tavanomainen ja osin ohut savuviski, jossa on toki ihan asiallista terää. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 83/100. Whiskynotes 82/100. Whisky Monitor Database 84/100 (per 6). Whisky Magazine 75/100 (Dave Broom), 78/100 (Martine Nouet).

Talisker 2005/2015 Distillers Edition 45,8%

Taliskerin DE on tällä kertaa noin kymmenvuotiasta. Näiden taso on vaihdellut vuosien varrella sen verran paljon, etten osaa odottaa oikein mitään. Maistamalla se selviää.

Talisker 2005/2015 Distillers Edition

(45,8%, OB, 2005–2015, Batch TD-S: 5RD, Double Matured in Amoroso Cask Wood, 70 cl)

Tuoksu: Ylikypsiä sekahedelmiä, salmiakkia, turvesavua. Lääkemäinen ja suolainen puoli on vahvasti pinnassa. Salmiakkijauhetta, mineraalisuutta. Samaan aikaan runsaasti rasvaista savumakkaraa ja pekonia, luumuhilloa, imelää BBQ-kastiketta. Tuntuu tutulta aiempiin verrattuna. Vesilisä tuo hammastahnamaista piparminttua ja kirpeää omenaa.

Maku: Salmiakki ja hiilisyys korostuvat maussa, turvesavu on varsin pistävää ja tammisuus tuntuu yllättävän reippaana ja nuorekkaana. Ylikypsiä sekahedelmiä, kuivattuja luumuja, lihaisaa rasvaisuutta, pekonia ja muuta oheistarviketta löytyy. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja melko rasvainen. Pientä suklaisuutta, omenahilloa, siirappia. Jälkimaku alkaa runsaan hedelmäisenä ja räiskyvänä, kunnes tammi nappaa kiinni. Mustapippuri tuntuu vahvana. Tanniinit kuivattavat suuta melko nopeasti ja reippaasti. Savumakkara, lääkemäisyys, salmiakkijauhe ja mineraalisuus tuntuvat melko pitkään. Kelvollinen, vähintään keskipitkä finaali, jossa pippurisuus pysyy mukana hamaan loppuun asti. Vesilisä keventää ilmettä roimasti ja tuo kurkkupastillin raikkautta mukaan.

Arvio: Jälleen ihan maistuva DE, mutta sekavuus ja tasapaino-ongelmat tuntuvat jossain määrin reippaina. 85/100

Lagavulin 12 yo Special Release 2015, 56,8%

Viskivuoden kohokohtiin on itselläni jo pitkään kuulunut Lagavulinin uuden 12-vuotiaan kohtaaminen. Nyt käsissä on vuoden 2015 julkaisu ja odotukset taas tapissa. Suosikkiviskejäni, tämä ei voi pettää.

Lagavulin 12 yo Special Release 2015

(56,8%, OB, 2015, 70 cl)

Tuoksu: Savuinen ja yllättävän raikas, hetkellisesti jopa herkän sitruksinen ja merellinen. Kaisloja, merilevää, suolaisuutta. Mukava tervaisuus ja salmiakkisuus, mikä tukee kokonaisuutta. Pientä hunajaisuutta, sisäkumia, kevyttä ruohoisuutta ja omenaisuutta. Toki iso ja voimakas tuoksu. Vesilisällä löytyy mangoa ja trooppista hedelmää selvemmin.

Maku: Silkkaa loistavuutta. Todella mielenkiintoinen mentholinen yrttisyys korostuu, samoin raikas sitrus ja merellinen suolaisuus. Turvesavu ja öljyisyys hallitsevat palettia, mutta maku on kaikkea muuta kuin yksioikoinen. Hiilisyyttä ja lääkemäisyyttä, salmiakkia, omenaa, ruohoisuutta, hiukan tammisuutta. Suutuntuma on täyteläinen ja öljyinen. Jälkimaku kurvailee turvesavun ja sitruksisuuden, lakritsin ja tammisuuden välissä. Pieni lihaisuus tulee myös esiin, pekonia ja savumakkaraa. Hunajakin nousee vihdoin kunnolla esiin. Loppua kohti merellisyys, suolaisuus ja tietty karkkisuus korostuvat. Vesilisä tuo tiettyä hedelmämehumaista makeutta pintaan.

Arvio: Aivan loistavaa viskiä tänäkin vuonna. Hands down. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 92/100.

Teaninich 10 yo Flora & Fauna 43%

Teaninichin Rare Malts -julkaisun muistan suurena yllättäjänä, mutta muuten vaikutelmani tislaamosta on jäänyt ohuille kantimille. Flora & Faunalla ajattelin korjata hiukan tilannetta.

Teaninich 10 yo Flora & Fauna

(43%, OB, +/- 2005, 70 cl)

Tuoksu: Päärynäinen, sitruksinen ja raikas. Vaniljaisuutta, akaasiahunajaa, Pectus-pastillia. Miellyttävä heinäisyys ja kukkaisuus. Kuivahkoa maltaisuutta ja nättiä, rapeaa tammisuutta. Vihreää teetä ja limettiä. Varsin houkutteleva omassa tyylissään.

Maku: Raikas ja virkistävän sitruksinen. Mukava tamminen mausteisuus, viileä eucalyptusmaisuus ja minttuisuus. Hedelmäisyys on kepeydessään varsin runsasta, makea limetti maistuu. Suutuntuma on melko kevyt ja öljyinen. Vihreä tee ja ruohoisuus ovat korostuneita. Jälkimaku tuo vahvaa vaniljaa pintaan, löytyy hedelmäteetä ja miellyttävää sitruksisuutta. Heinäisyyttä, ruohoisuutta, yrttisiä piirteitä. Keskipitkä, kaunis jälkimaku.

Arvio: Aivan oivallinen, melko kuivassa profiilissaan nautittava Flora & Fauna -pullote. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 80/100 (per 3).