Speyside

Speyburn 2006/2019 for Premium Spirits 52,5%

Speyburn on alkanut terhentyä viime vuosina, vaikka en itse olekaan kovin paljon kyseisen tislaamon tuoretta tuotantoa maistanutkaan. Nyt maistossa on viskiä, joka on pullotettu ex-bourbonista Belgiaan.

Speyburn 2006/2019 for Premium Spirits

(52,5%, OB for Premium Spirits Belgium, 2006–2019, Cask No. 188, Bourbon Barrel, 252 bts., 70 cl)

Tuoksu: Ruohoinen ja minttuinen ensivaikutelma. Tisle puhuu. Päärynää ja aprikoosia, mangoa ja hunajamelonia. Kukkaisuutta ja hiukan kermaisuutta. Kinuskinen vivahde. Vaniljaa ja tuoretta puuta, vähän jopa havuja. Hiukan puuromaisuutta ja jyväisyyttäkin. Vesilisä tuo hiukan lenseää rasvaisuutta esiin.

Maku: Tammea ja vaniljaa, hedelmiä ja ruohoisuutta. Tisle edellä mennään myös maussa. Mysliä ja mariekeksiä, hiukan hunajaa, omenaa ja päärynää. Pippurisuus antaa tulitukea, samoin suolaisuus on hiukan yllättäen pinnassa. Kermaisuutta ja edelleen pientä kinuskisuutta. Suutuntuma on melko kevyt mutta silti napakka. Maltaisuutta, jyväisyyttä, hapokkuutta. Kukkaisuus ja heinäisyys ovat myös selvästi läsnä. Jälkimaku pyörii edelleen paljaan tammisuuden ja vaniljan ympärillä. Minttu tulee selvästi esiin, samoin päärynä ja trooppiset hedelmät. Ruohoisuus kantaa pitkälle, samoin havuisuus ja pieni pihkaisuus ovat läsnä. Pippuri ja yrttisyys tuovat napakkuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa erikoista rasvaisuutta.

Arvio: Tislevetoista tavaraa, vaniljaa ja tuoretta puuta riittää. Ei oikein omaan preferenssiini, vaikkei mitään suurta vikaa. Tällaisille viskeille on omat faninsa, tiedän sen. 82/100

Glen Grant 15 yo, Gordon & MacPhail 40%

Maistelussa tällä kertaa vanhaa Gordon & MacPhailin lisenssillä pullottamaa Glen Grantia miniatyyristä. Tämä ei ole koskaan ollut mikään erityisen arvostettu pullote, mutta näitä on tehty paljon eri aikoina ja väritkin ovat vaihdelleet melkoisesti.

Tämän etiketin taakse painetusta pullotuskoodista ei saa oikein mitään selvää (kirjaimet F/GI erottuvat, niiden edessä on mahdollisesti numero 2), mutta väri on varsin punertava eikä ollenkaan valju niin kuin monissa kuvissa näkemissäni vastaavissa pullotteissa.

Glen Grant 15 yo, Gordon & MacPhail 40%

(40%, Gordon & MacPhail, Licenced Bottling, 1996*, 5 cl miniature)

Tuoksu: Maltaisuus ja heinäisyys ottavat heti yhteen hedelmäisyyden ja kuivan tammen kanssa. Metisyyttä, kukkaisuutta, hiukan minttua. Hunajaa, mysliä, kuivattuja hedelmiä, hiukan leipämäisyyttä. Miellyttävä kovan toffeekarkin sävy. Nahkaisia ja tallisia piirteitä. Tasapainoinen ja kutsuva kokonaisuus.

Maku: Maltainen, hedelmäinen ja varsin kuiva. Kuiva tammi tulee kuitenkin hyvin esiin, metisenä ja tyylikkäänä. Kuivattuja hedelmiä, edelleen leipämäisiä sävyjä, pientä karvautta, jota karamelli pehmentää. Hiukan muroja, Weetabixiä, hunajaa ja suklaata. Suutuntuma on melko kevyt mutta ilahduttavan tasapainoinen. Appelsiinia, omenaa, hiukan aprikoosia. Jälkimaku kääntyy hedelmäisyydestä nopeasti kitkerämpään ja kuivempaan suuntaan. Maltaisuus on edelleen selvästi esillä. Kuiva tammi toimii kuitenkin edelleen hyvin tyylikkäästi, metisyys ja tietty kellarimaisuus korostuvat. Nahkaisuutta, rusinaa, kuivattua aprikoosia. Hapokkuutta, pähkinäistä karvautta. Keskipitkä ja lopulta varsin kuivaksi kääntyvä finaali.

Arvio: Tämä ylitti käytännössä kaikkki odotukset. Tasapainoinen, kuivan tamminen ja maltaisen tyylikäs perusviski menneiltä vuosilta. 84/100

Jälkikäteen sain tietäjiltä arvioita tämän pullotusvuodesta, kun olin laittanut tähän +/- 1985. Niin ei voi olla, koska G&M alkoi ilmeisesti käyttää pullokoodeja vasta vuonna 1988. Smoke On The Waterin Hannu tiesi kertoa, että vuoden 1988 pullotteessa ensimmäinen kirjain oli H ja 1990-luvun pullotteissa I. Toinen kirjain menee vuosittain aakkosjärjestyksessä. Paras arvaus tämän pullotusvuodesta on nyt sitten 1996.

The Glenlivet 12 yo Unblended 43%

Tällä kertaa maisteluun pääsi vanhan aikakauden Glenlivet. Nyt etiketissä lukee Unblended All Malt, joten jostain 1970-luvun lopun tai 1980-luvun alun miniatyyristä lienee kyse.

The Glenlivet 12 yo Unblended 43%

(43%, OB, Unblended All Malt Scotch Whisky, +/- 1980, 5 cl miniature)

Tuoksu: Maltainen, multainen ja maanläheinen tapaus. Runsasta heinäisyyttä ja samalla pientä kuivaa turpeisuuttakin. Pähkinäisyyttä, hapokasta omenaisuutta, ruskeaa sokeria, paahtunutta tammea, aavistus lakritsia. Jonkinlainen metallisuus pyörii myös kuvassa mukana. Yllättävänkin särmikäs tapaus.

Maku: Runsas, hedelmäinen ja maltainen kokonaisuus. Heti alkuun on metallisuus selvästi mukana. Multaisuus, heinäisyys ja pieni kellarimaisuus pyörivät ympärillä. Hedelmäisyys on vähän happamampaa kuin tuoksu antoi odottaa, nyt ollaan ylikypsän puolella ja hedelmätorttujen ääressä. Pieni turvesavu pilkistää edelleen kaiken paahteisuuden välistä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja hyvässä balanssissa. Jälkimaku on painava ja paahteinen. Maltaisuus, metallisuus ja hapahko hedelmäisyys hallitsevat ilmatilaa. Mustaa teetä, heinäisyyttä, hapokkuutta, paahdettua tammea ja runsaasti kuivaa lakritsia. Tanniinit kiristelevät suupieliä, pähkinäisyys ja kuivatut hedelmät korostuvat loppusuoralla. Keskipitkä finaali.

Arvio: Tyylikäs ja yllättävän tuhti Glenlivet. Varsin särmikäs perusviski vanhoilta ajoilta. 84 /100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

Glenfiddich 8 yo Pure Malt 43%

Vanhan liiton viskiä tällä kertaa lasissa. Glenfiddichin miniatyyri on peräisin täysin itse tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella jostain 1980-luvun alkupuolelta.

Glenfiddich 8 yo Pure Malt

(43%, 86° US Proof, OB, Gay Lussac, +/- 1980, Label No. 7238, 4.68 cl miniature)

Tuoksu: Maltainen, kukkainen ja miellyttävän kuiva. Mineraalisuus, kalkkisuus ja kuiva tammi tulevat nätisti esiin. Omenaa, metisyyttä, koivunlehteä. Miellyttävä vaniljaisuus ja hento hunajaisuus. Kuivattuja hedelmiä, aprikoosia, sitruuksisuutta, pientä kirpeyttä. Hiukan hailakka ehkä, mutta varsin elegantti tuoksu.

Maku: Pehmeän maltainen ja miedon hedelmäinen. Tammi tuntuu raaemmalta kuin tuoksu antoi odottaa. Ylipäänsä makua hallitsee tietty metallinen kovuus, joka tulee pehmeiden sävyjen välistä ja häiriköi karvaana. Hunajaisuus ja vähäinen vanilja eivät pärjää hapoille, joita puskee esiin. Kukkaisuus kääntyy nopeasti saippuaiseksi ja heinäisyys kitkeräksi. Suutuntuma on kevyt ja runko hyvin ohut. Sitrusta, mehiläisvahaa, saksanpähkinää ja jotain paahtunutta. Parfyyminen ja ohut jälkimaku latistaa valitettavasti tunnelman lopullisesti. Yllättävän voimakas nestesaippua tulee kaikesta läpi. Omenaa, vaniljaa, tammea, paahteisuutta. Finaali jää lyhyeksi, suuhun jää karvauden ja parfyymisyyden outo yhdistelmä.

Arvio: Tuoksun perusteella syntyi odotus nätistä ja kukkaisesta viskistä. Maku petti. 79/100

Tamdhu Batch Strength 003, 58,3%

Sherrypommia Tamdhun tislaamosta tällä kertaa lasissa. Nyt on ihan OB-pullote ja kovat voltit. Saattaa olla kyllä varsin nuorta tavaraa.

Tamdhu Batch Strength 003

(58,3%, OB, Bottled 2018, Special Edition, Batch 003, Sherry Casks, 70 cl)

Tuoksu: Maanläheinen sherrytuoksu, tanakat voltit tuntuvat heti nokassa. Lehtikasaa, hiukan kellaria, hapanleipämäisyyttä. Toffeefudge on selvästi esillä, maitosuklaa tukee. Tiettyä siirappisuutta ja sokerisuutta, vaikka erityisen makea tämä ei silti ole. Mysliä ja maltaisuutta. Tammea. Vesilisä tuo ruohoisuutta ja vaniljaa pintaan.

Maku: Todella paksu ja mausteinen. Öljyisyydessään suorastaan pureskeltava tapaus. Tummaa paahtoa saman tien. Kahvisuutta ja tummaa suklaata, edelleen tiettyä hapanleipämäisyyttä ja runsasta maltaisuutta. Kaneli ja pippuri ohjaavat makumaailmaa. Jotain vähän palanuttakin tässä on, kaiken sherrytykityksen keskellä. Suutuntuma on painava ja täyteläinen, mutta makujen spektri hyvin kapea. Jälkimaku paukuttaa edelleen mausteita ja maanläheisyyttä, kellaria ja tuoretta tammea. Kahviset nuotit ovat tummia ja karheita, maltaisuus ja leipä korostuvat yhä. Pähkinäisyyttä, vähän fariinisokeria, kuivattua luumua. Keskipitkä finaali jää vähän turhankin suoraviivaiseksi. Vesilisä availee runsaasti vaniljaisia ja toffeemaisia piirteitä.

Arvio: Vähän yksiulotteinen tapaus, ei oikein säväytä. Hedelmäisyys loistaa pääosin poissaolollaan, ja näin paksu sherry vähän peittää tämän todellista luonnetta. 82/100

Mitähän muut ovat sanoneet? Whiskynotes 82/100.

BenRiach 20 yo 2000/2021, Signatory 59,4%

Maistelussa lupaavan oloinen tuplakypsytetty sherryherkku BenRiachin tislaamosta. Signatoryn ykköstynnyrin liemi on levännyt ensin refill-sherryssä ja pyöräytetty sen jälkeen jostain syystä vielä kahdeksan kuukauden verran tuoreessa ex-sherrytynnyrissä.

BenRiach 20 yo 2000/2021, Signatory

(59,4%, Signatory, Cask Strength Collection, 24.5.2000–16.4.2021, Cask No. 1, Refill Butts, Finished in Fresh Sherry Butt, 692 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sherryinen, rusinainen ja varsin musteinen. Viinisyys puskee läpi. Tanniineja ja nahkaisuutta, tuoretta puuta ja salmiakkia. Hedelmäisyys on runsasta, ulottuu aina makeista omenista ylikypsään luumuun. Sherryn takaa pilkistää marsipaania ja vaniljaa, heinäisyyttä ja toffeeta. Vesilisä availee mokkaa ja mausteita.

Maku: Paksun viininen ja runsaan mausteinen, voimakas ja tamminen. Sherry tuntuu oudolla tavalla päälleliimatulta, kun sen alta pilkistää näin raikas hedelmäisyys. Vaniljaisuus ja manteli, omenaisuus, päärynäisyys ja mausteinen tammisuus jäävät nyt vähän viinisyyden jalkoihin. Salmiakin, rusinan ja luumun alta rupeaa heti etsimään, mikä tässä on kaiken takana. Suutuntuma on melko öljyinen ja painava, mutta ytimessä on hedelmäinen luonne. Jälkimaku on suklainen, nahkainen, tamminen ja salmiakkinen. Viinisyys korostuu yhä, samoin musteisuus. Ylikypsää hedelmää, rusinainen, hapokas. Mausteinen ja vähän sekava, keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa paahteisuutta ja tuo pintaan maitokahvia ja suklaata.

Arvio: Tämä oli selvä pettymys. Kokonaisuus ei ole oikein tasapainossa millään tasolla. Ei tämä mikään huono viski ole missään nimessä, mutta luonne on saatu melkoisen sekavaksi tynnyreitä veivaamalla. Ylipäänsä mausta ei uskoisi, että tätä viskiä on kypsytetty melkein 21 vuotta. 84/100

Glenallachie 18 yo Release 2021, 46%

Lasissa tällä kertaa tuoretta 18-vuotiasta Glenallachielta. En ole ollut mitenkään hirveän innostunut näistä uusista Glenallachien julkaisuista, mutta tämä vaikuttaa kerrankin lupaavalta.

Glenallachie 18 yo Release 2021

(46%, OB, Bottled 4.5.2021, Sherry Cask Matured, 70 cl)

Tuoksu: Jännä yhdistelmä kuivattua hedelmää ja vähän raakaakin sitruksisuutta. Toisaalta runsaan siirappista sherryä, toisaalta pähkinäistä ja tammista karheutta. Voimakas mausteisuus ja maltaisuus tulevat kaikesta läpi. Tummaa suklaata, kahvia, nahkaa. Hiukan marjaisuutta. Vesilisä avaa minttua ja karamellia.

Maku: Todella erilainen kuin tuoksu. Nyt siirappinen makeus on selvästi kärjessä. Sherry maistuu makeana, suolaista toffeeta ja luumuhilloa riittää. Silti tässä on jotain lievästi epäkypsää, ruohoista ja jotenkin paljasta. Hedelmäisyys on sinänsä sopivasti ylikypsää. Maltaisuus tuntuu voimakkaana, tammi on jopa kitkerää. Suutuntuma on keskitäyteläinen eikä runko nyt kyllä kanna tätä kokonaisuutta ihan optimaalisesti. Pähkinää, kermaisuutta, marjaisuutta, viikunaa, hiukan balsamicoa. Jälkimaku on hedelmäinen, maltainen, sherryinen ja hiukan pippurinen. Pieni sekavuus vaivaa edelleen. Karheaa pähkinäisyyttä, kitkerähköä sitruksisuutta, suolaisuutta. Hiukan siirappisia ja nahkaisia piirteitä yhä. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo päärynää ja tikkunekkua esiin.

Arvio: Jotenkin tämä ei nyt kolahtanut. En tajunnut tämän pointtia. Periaatteessa ihan hyvää, mutta jokin raakuus ja sekavuus tulee koko ajan vähän tielle. 83/100

Glenrothes 15 yo 2005/2020, Douglas Laing 48,4%

Nyt on flunssan viimeisetkin jälkioireet selätetty ja horinat horistu. On aika palata oikean asian ääreen. Maistelussa on tällä kertaa mielenkiintoinen viski Douglas Laingin uudesta The Midnight Series -pullotesarjasta, joka on jonkinlainen Old Particularin sivujuonne. Tummasävyinen 15-vuotias Glenrothes on luonnollisesti levännyt ikänsä ex-sherryssä.

Glenrothes 15 yo 2005/2020, Douglas Laing

(48,4%, Douglas Laing, Old Particular, The Midnight Series, 9/2005–12/2020, Cask No. DL 14560, Sherry Butt, 70 cl)

Tuoksu: Luumuinen ja tumman suklainen, oikein klassinen ja siirappisen tuhti sherrytuoksu. Kypsää kirsikkaa, tallisuutta ja nahkaa. Hyvin auki. Viikunahilloa, päärynää ja omenaa, vadelmaa ja makeaa sitruksisuutta. Multaisuutta ja kuivia lehtiä, pähkinäisyyttä ja paahteisuutta. Vesilisä avaa toffeeta.

Maku: Sherryinen, luumuinen ja kirsikkainen kokonaisuus. Hiukan terävämpi kuin siirappinen tuoksu antoi odottaa. Runsas mausteisuus ja jämäkkä maltaisuus kannattelevat kokonaisuutta. Tammi on tyylikkäästi mukana. Omena on hiukan hapokasta, marjaisuutta ja viikunaa riittää. Nahkaisuus ja tallisuus saavat seurakseen tietyn kellarimaisuuden. Suutuntuma on keskitäyteläinen eikä tekstuuri ole lainkaan sulkeutunut. Kahvia, happamuutta, pähkinää. Jälkimaku on napakan mausteinen, tumman suklainen ja hapokkaan sherryinen. Hedelmäisyys ja nahkaisuus toimivat hyvin yhteen. Viikunaa, pähkinää, kahvia, happamuutta. Sitruksisuutta, hiukan pippuria, paahteista tammea. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo makeutta esiin.

Arvio: Hedelmäisen sherryinen ja varsin kompleksinen Glenrothes. Kun äskettäin maistamani Glenrothes 1982/1999 jätti vielä hiukan toivomisen varaa ja Sansibarin pullottama Glenrothes 22 yo 1996/2018 vähän enemmän, tämä palautti taas uskoni sherryiseen Glenrothesiin. Hyvä viski, jos ei erityisesti tykkää äkkimakeasta sherrypommista vaan haluaa fiilistellä hedelmien ja mausteiden ääressä – eikä pelkää pientä karheutta. 88/100

Glenrothes 1982/1999, 43%

Maistelussa tällä kertaa varsin vakuuttavan oloinen Glenrothes vuoden 1982 tuotannosta. Taannoinen indie-Glenrothes jätti sen verran haljun fiiliksen, että piti nyt suorittaa paikko tällaisella tislaamon omalla pullotteella.

Glenrothes 1982/1999

(43%, OB, 1982–1999, Approved 7.10.1998, 70 cl)

Tuoksu: Runsaan tamminen, makean hedelmäinen, tomusokerinen ja tuhti yleisilme. Vaniljaisuus ja hedelmäkakku ovat pinnassa. Kuivattuja hedelmiä, makeaa appelsiinia ja voimakkaasti tuoksuvaa hunajakennoa. Paahdettuja pähkinöitä, kanelia, metisyyttä. Hiukan minttua ja päärynää.

Maku: Voimakas tammi, painava hedelmäisyys ja selvästi erottuva hunaja ovat pääosassa. Vaniljaisuus kääntyy mantelin ja marsipaanin suuntaan. Tämä ei ole erityisen makea viski, vaan hedelmäisyys pyörii kirpeän appelsiinin ja hapokkaan omenan ympärillä. Pähkinäisyys on jopa karvasta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja varsin hyvin tasapainossa. Maltaisuutta, kuivattuja hedelmiä ja tanniineja riittää. Jälkimaku alkaa edelleen vahvasti tammen komennossa. Kaneli saa seurakseen voimakkaan chilin. Vaniljasta on enää ailahdus mukana, hapokkuus kääntyy kahviin. Maltaisuutta, paahteisuutta, ruohoisia sävyjä, hedelmäteetä, hiukan limettiä. Melko pitkä finaali kuivuu erittäin tiukasti ja jää lopulta hiukan sävyttömäksi.

Arvio: Tuoksu lupailee paljon ja maussakin on runsaasti hyviä elementtejä. Jälkimaku käy kuitenkin hyvin kireäksi. Laatuviskiä silti. Odotukset olivat kieltämättä vieläkin korkeammalla. 86/100

Glenrothes 22 yo 1996/2018, Sansibar 52,4%

Maistelussa on vaihteeksi sherryistä Glenrothesia saksalaisen indie-pullottajan Sansibarin valikoimista.

Glenrothes 22 yo 1996/2018, Sansibar

(52,4%, Sansibar, Spirits Shop’ Selection, 1996–2018, Refill Sherry Cask, 504 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja vaniljainen. Omena ja sitruuna ovat pinnassa, sherrystä ei ole kuin ailahdus. Marsipaania, hiukan toffeeta, banaania. Ruohoisuutta, kosteaa lehtikasaa, maltaisuutta, viljaisuuttakin. Mausteisuutta. Tuntuu kaikkineen hiukan ohuelta. Vesilisä availee hiukan nestesaippuan ja mintun vivahteita.

Maku: Maltainen, tamminen, kirpeän hedelmäinen ja purevan mausteinen. Vanilja ja marsipaani ovat edelleen vahvasti esillä. Hapokasta omenaisuutta, viinirypälettä, raakaa banaania, limettiä. Kanelia, pippuria, tanniinisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja melko kireä. Edelleen tietty maanläheisyys ja kostean lehtikasan fiilis on voimakas. Ruohoisuutta, hapokkuutta ja yrttejä riittää. Jälkimaku lähtee todella karvaana ja tammisen purevana liikkeelle. Maltaisuutta, paahteisuutta, hapokkuutta. Pippuria, karvasmantelia, raakaa banaania, limettiä ja vihreää omenaa. Ruohoisuutta, heinäisyyttä, suolaisuutta, pieni metallinen ailahdus. Keskipitkä, hyvin karvas finaali. Vesilisä tuo esiin päärynäisiä sävyjä, pientä sokerista makeutta ja minttua.

Arvio: Nyt ei osunut oikein millään tasolla kohdalleen. 79/100