Maistetut

Ardbeg 1998/2015, Malts of Scotland 57,2%

Olen maistanut vähän puolivahingossa tähän mennessä jo kolme saksalaisen Malts of Scotlandin pullottamaa vuoden 1998 Ardbegiä, ja ne ovat olleet laadukkaita kautta linjan.

Italialaisille viskikaupoille pullotettu 1998/2015 oli mukavan lääkemäinen, Malts of Scotlandin oma 1998/2014 oli mahtavan lihaisa ja Little Miss Piggy -liikanimellä varustettu pullote sopivasti härski.

Nyt maistelussa on saksalaiselle Flickenschildille pullotettu neljäs veto tätä vuosikertaa. Odotukset ovat melko korkealla, pakko myöntää.

Ardbeg 1998/2015, Malts of Scotland

(57,2%, Malts of Scotland for Flickenschild, 1998–2015, Cask No. MoS 15056, Sherry Hogshead, 72 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Kuivan turvesavuinen, tuhkainen ja mausteinen, alkuun melko kireäkin. Sherry tuntuu melko viinisenä ja jopa musteisena. Nahkaisuutta, tallia, multaisuutta, ruohoa. Mineraalisuutta, hiiltä, happoja. Vähitellen löytyy marjaisuutta ja suklaista makeuttakin. Vesilisä tuo kaakaojauhetta ja lihaisuutta esiin.

Maku: Turvesavun keskellä mausteisuus, viinisyys ja hapokkuus saavat välittömästi otteen. Jokin todella outo sivuääni puskee päälle saman tien eikä hellitä, se liikkuu jossain märän pahvin ja homejuuston välimaastossa. Ei hyvä. Ruohoisuutta, nahkaisuutta, mineraalisuutta. Musteisuus ja pieni soija ovat mukana, samoin hiilisyys ja tuhkaisuus. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja erittäin pureva. Pippuria, suolaa, sitruksisuutta ja hapokasta omenaa, kirpeää marjaisuutta ja tammea. Jälkimaku on todella turvesavuinen, pistelevän pippurinen ja hapokkaan tamminen. Sitrusta ja omenaa. Edelleen outo sivuääni seikkailee mukana juustoisena ja ummehtuneena. Tummaa suklaata, nahkaa. Keskipitkä finaali. Vesilisä korostaa metallisuutta.

Arvio: Kummallinen sivuääni pilaa kokemuksen. Yleisilme kaikkineenkin vähän kireä. En todennäköisesti tunnistaisi tätä sokkona Ardbegiksi, nyt on jotenkin erilainen eläin kyseessä. Haluaisin kovasti pitää tästä, koska 1990-luvun Ardbeg-viskejä ei tule enää kovin usein vastaan, mutta tämä ei nyt vain kunnolla toimi. 81/100

Glenrothes 1982/1999, 43%

Maistelussa tällä kertaa varsin vakuuttavan oloinen Glenrothes vuoden 1982 tuotannosta. Taannoinen indie-Glenrothes jätti sen verran haljun fiiliksen, että piti nyt suorittaa paikko tällaisella tislaamon omalla pullotteella.

Glenrothes 1982/1999

(43%, OB, 1982–1999, Approved 7.10.1998, 70 cl)

Tuoksu: Runsaan tamminen, makean hedelmäinen, tomusokerinen ja tuhti yleisilme. Vaniljaisuus ja hedelmäkakku ovat pinnassa. Kuivattuja hedelmiä, makeaa appelsiinia ja voimakkaasti tuoksuvaa hunajakennoa. Paahdettuja pähkinöitä, kanelia, metisyyttä. Hiukan minttua ja päärynää.

Maku: Voimakas tammi, painava hedelmäisyys ja selvästi erottuva hunaja ovat pääosassa. Vaniljaisuus kääntyy mantelin ja marsipaanin suuntaan. Tämä ei ole erityisen makea viski, vaan hedelmäisyys pyörii kirpeän appelsiinin ja hapokkaan omenan ympärillä. Pähkinäisyys on jopa karvasta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja varsin hyvin tasapainossa. Maltaisuutta, kuivattuja hedelmiä ja tanniineja riittää. Jälkimaku alkaa edelleen vahvasti tammen komennossa. Kaneli saa seurakseen voimakkaan chilin. Vaniljasta on enää ailahdus mukana, hapokkuus kääntyy kahviin. Maltaisuutta, paahteisuutta, ruohoisia sävyjä, hedelmäteetä, hiukan limettiä. Melko pitkä finaali kuivuu erittäin tiukasti ja jää lopulta hiukan sävyttömäksi.

Arvio: Tuoksu lupailee paljon ja maussakin on runsaasti hyviä elementtejä. Jälkimaku käy kuitenkin hyvin kireäksi. Laatuviskiä silti. Odotukset olivat kieltämättä vieläkin korkeammalla. 86/100

Port Charlotte 2011 PAC: 01, 56,1%

Maisteluun pääsi pitkästä aikaa melko tuore Port Charlotte. Ensin tätä PAC-liemeä on kypsytelty ex-bourbonissa 6–7 vuotta, kunnes se on siirretty muhimaan punkkutynnyreihin vielä pariksi vuodeksi.

Port Charlotte 2011 PAC: 01

(56,1%, OB, 2011–24.8.2021, Cask Exploration Series, Bourbon Matured & French Ex-Red Wine Finish, 70 cl)

Tuoksu: Merellinen ja turvesavuinen, mineraalinen ja kevyen tervainen. Marjaisa ja suolainen, yllättävän avoin ja tammen osalta jopa raikas. Viinisyys tulee toki selvästi läpi, vadelmaisena ja lämpimän mausteisena. Lihaisuutta, yrttejä ja bbq-kastiketta reippaasti, kuten asiaan kuuluu. Vesilisä availee öljyisyyttä ja hunajaa.

Maku: Kunnon tervaleijonapommi! Ampuu heti täydeltä laidalta. Tervaa ja hiilisavua koko rahalla. Mustetta, mausteista tammisuutta, viinisyyttä ja lääkemäisyyttä. Mahtava tekstuuri, suutuntuma on pureskeltavan paksu ja öljyisen täyteläinen. Sitruksisuutta, marjaisuutta ja kaiken kattavaa turpeisuutta. Paahdettuja pähkinöitä, grillattua paprikaa, bbq-kastiketta ja nyhtöpossua karamellissa. Jälkimaku on todella muhkea ja tervaleijonainen. Turvesavua, hiilisyyttä ja viinisyyttä riittää. Bbq-kastike pysyy mukana, samoin napakka tammi. Kihelmöivää mausteisuutta. Melko pitkä finaali. Vesilisä availee kamferia ja toffeeta.

Arvio: Ylitsepursuavan runsas viski. Erittäin ekspressiivinen makumaailma. Ei PC-arsenaalin monimuotoisin tai syvällisin esitys, mutta onhan tämä nyt silti mahdottoman hyvää. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100.

Balblair 25 yo 46%

Balblair on tislaamo, jonka OB-pullotteet ovat pitkään olleet Glenrothesin tapaan ikämerkintöjen sijaan vuosilukujen varassa. Nyt tilanne on Balblairissa muuttunut. Maistelussa on tislaamon melko tuore 25-vuotias, jossa ei enää vuosilukuja etiketissä näy. Viski on kypsynyt ex-bourbonissa ja lopulta viimeistelty ex-sherryssä.

Balblair 25 yo

(46%, OB, +/- 2019, American Oak Ex-Bourbon & Spanish Oak Finish, 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen, intensiivinen ja iäkkään oloinen. Tammi on metistä, yrttisyys runsasta ja vaikuttavaa. Marjaisuutta, etenkin vadelmaa, ja hyvä kattaus Balblairille tyypillistä hedelmää banaanista persikkaan ja aprikoosiin. Hunajaa, vaniljaa. Hieno ja kompleksinen. Vesilisä tuo mentholia ja makeutta pintaan.

Maku: Hedelmäisyys saa seurakseen voimakasta tammea ja maltaisuutta. Vanilja ja metisyys jäävät heti hiukan pippurisuuden ja purevan yrttisyyden jalkoihin. Karpalomainen marjaisuus ja pähkinäinen karvaus korostuvat. Omenainen, aprikoosinen ja appelsiininen hedelmäisyys on silti hyvin esillä. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja runko jämäkästi balanssissa. Vanilja ja pieni luumu tuovat makeutta. Jälkimaku alkaa tammen komennossa. Maltaisuutta ja kuivattua hedelmää, yrttejä, hedelmäteetä, inkivääriä, hapokkuutta. Pieni metallinen vivahde. Mentholia ja metisyyttä. Melko pitkä finaali. Vesilisä availee toffeeta ja suolaa.

Arvio: Varsin karvas ja kitkerä makumaailma ei yllä tuoksun tasolle. Tässä on paljon hyvää ja lupaavaa, mutta jotenkin kokonaisuus jää vähän piippuun. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100.

Glenrothes 22 yo 1996/2018, Sansibar 52,4%

Maistelussa on vaihteeksi sherryistä Glenrothesia saksalaisen indie-pullottajan Sansibarin valikoimista.

Glenrothes 22 yo 1996/2018, Sansibar

(52,4%, Sansibar, Spirits Shop’ Selection, 1996–2018, Refill Sherry Cask, 504 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja vaniljainen. Omena ja sitruuna ovat pinnassa, sherrystä ei ole kuin ailahdus. Marsipaania, hiukan toffeeta, banaania. Ruohoisuutta, kosteaa lehtikasaa, maltaisuutta, viljaisuuttakin. Mausteisuutta. Tuntuu kaikkineen hiukan ohuelta. Vesilisä availee hiukan nestesaippuan ja mintun vivahteita.

Maku: Maltainen, tamminen, kirpeän hedelmäinen ja purevan mausteinen. Vanilja ja marsipaani ovat edelleen vahvasti esillä. Hapokasta omenaisuutta, viinirypälettä, raakaa banaania, limettiä. Kanelia, pippuria, tanniinisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja melko kireä. Edelleen tietty maanläheisyys ja kostean lehtikasan fiilis on voimakas. Ruohoisuutta, hapokkuutta ja yrttejä riittää. Jälkimaku lähtee todella karvaana ja tammisen purevana liikkeelle. Maltaisuutta, paahteisuutta, hapokkuutta. Pippuria, karvasmantelia, raakaa banaania, limettiä ja vihreää omenaa. Ruohoisuutta, heinäisyyttä, suolaisuutta, pieni metallinen ailahdus. Keskipitkä, hyvin karvas finaali. Vesilisä tuo esiin päärynäisiä sävyjä, pientä sokerista makeutta ja minttua.

Arvio: Nyt ei osunut oikein millään tasolla kohdalleen. 79/100

Tamdhu 1990/2011, Malts of Scotland 49,8%

Maistelussa tanakkaa sherryttelyä Tamdhun tislaamosta ja Malts of Scotlandin pullottamana. Viskillä on ikää 20 vuotta, joten kunnon kypsytyskin on takana.

Tamdhu 1990/2011, Malts of Scotland

(49,8%, Malts of Scotland, 16.5.1990–10.3.2011, Cask No. 8119, Sherry Butt, 209 bts., 5 cl miniature)

Tuoksu: Muhkean tallinen ja viikunainen tapaus. Sherryä riittää. Runsaasti nahkaa ja muhevaa multaisuutta, tummaa suklaata ja seetripuuta. Taatelikakkua, rusinaa, luumua, kypsiä kirsikoita. Paahdettuja pähkinöitä, kahvia, sokeria ja rommisuutta, liköörimäisyyttä. Vesilisä availee lakritsisia ja yrttisiä piirteitä.

Maku: Makea ja suklaisen paksu sherry kohtaa kahvisen kitkeryyden ja jämäkän tammen. Paahteisuudessa ja pähkinäisyydessä on pieni savun ailahdus. Nahkaa ja tallia, hiukan ruutiakin. Balsamicoa ja suolaisuutta, maltaisuutta ja karheutta. Hyvä kattaus taatelikakkua, luumua ja rusinaa, hiukan lakritsiakin. Suutuntuma on melko täyteläinen ja runko jämäkkä, hyvä balanssi kaikkineen. Jälkimaku on roteva, sherryinen, suklainen ja edelleen sopivasti karhea kaikessa tammisuudessaan. Jouluinen mausteisuus ja kirsikkaisuus tulevat hyvin esiin. Kahvi, maltaisuus ja pähkinäisyys toimivat nätisti yhteen luumun ja viikunan kanssa. Pieni savuisuus ja nahkaisuus kantavat hyvin. Melko pitkä finaali. Vesilisä korostaa sokerisuutta ja tiettyä rommisuutta.

Arvio: Maukas ja roteva Tamdhu. Erittäin tasokas sherryviski, jossa ikä on tehnyt tehtävänsä ja tuonut hienosti syvyyttä. Muistuttaa kovasti laadukasta Liquid Sun -pullotetta samalta aikakaudelta. 88/100

Arran 11 yo 2009/2021 for Flickenschild 57,3%

Lasissa tällä kertaa Saksaan pullotettu sherryttely Arranilta.

Arran 11 yo 2009/2021 for Flickenschild

(57,3%, OB for Flickenschild, 1.12.2009–7.5.2021, Cask No. 2009/849, Oloroso Sherry Hogshead, 274 bts., 70 cl)

Tuoksu: Luumuinen ja mausteinen, sherryinen ja runsas, varsin makea. Rusinaa ja saksanpähkinää, ylikypsää hedelmää, sitruksisuutta ja hapokkuutta. Suklaisuutta ja herkkää kukkaisuutta. Kuivaa tammea, mysliä, metisyyttä. Tyylikäs ja ikäistään jalostuneempi tuoksu. Vesilisä tuo päärynä ja mineraalisuutta esiin.

Maku: Mausteinen ja tuoksuun nähden varsin tiukka. Sitruksisuus ja hapokkuus korostuvat alkuun, luumu ja rusinat alkavat löytyä viiveellä. Monista nuorista sherry-Arraneista tuttu kukkaisuus on läsnä. Maitosuklaata, sherryä, pähkinää, maltaisuutta. Suutuntuma on keskitäyteläinen, tekstuuri on osin jopa kevyt. Pientä metallisuutta ja pistävyyttä, mineraalisuutta. Tammi tuntuu nuoremmalta kuin tuoksussa. Jälkimaku alkaa runsaan hedelmäisenä ja pistävän mausteisena. Luumua, rusinaa, hapokasta omenaa. Metallisuus ja kireä tammisuus ovat vahvasti esillä. Keskipitkä finaali. Vesilisä paljastaa vain nuoren viskin piirteitä lisää.

Arvio: Tuoksu nosti alkuun vähän liian kovat odotukset. Siihen nähden silti lopulta oikein pätevä viski, kulmikkuudessaan kiinnostava ja luonteikas. 86/100

Benromach 11 yo 2009/2021 Germany Exclusive 48%

Benromachilta lähti ex-bourbonista Saksaan tällainen satsi viime vuonna. Kovin suuria odotuksia ei ole, vaikka olen näistä modernin aikakauden Benromacheista kyllä monista ihan pitänytkin.

Benromach 11 yo 2009/2021 Germany Exclusive

(48%, OB, 2009–2021, Germany Exclusive, First Fill Bourbon, 1198 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja vaniljainen. Voita, leivosmaisuutta ja selvästi erottuvaa kevyttä nuotiosavua. Vihreää omenaa, hunajamelonia, kypsää persikkaa, hiukan sitruunaa. Suolaista toffeekarkkia, mausteisuutta, tammea, pientä kellarimaisuutta. Tuhkainen ja mineraalinen vivahde. Vesilisä avaa marsipaanin ja mintun.

Maku: Hedelmäinen, tamminen, vaniljainen ja yllättävänkin savuinen. Hiilisyys, tuhka ja nuotiosavu kävelevät heti vastaan. Sitruksinen ja suolainen puoli on myös voimakkaasti esillä. Suolaista voita, maltaisuutta ja pippurisuutta. Suutuntuma on melko kevyt, ei ollenkaan niin painava kuin monissa uusissa Benromacheissa on ollut. Hapokasta omenaa, mineraalisuutta, selvästi erottuvia bourbonsävyjä. Jälkimaku on todella suolainen ja tummasävyinen. Savua, hiiltä ja tuhkaa, pientä salmiakkisuuttakin. Heinää, nahkaista tammisuutta, pippuria. Omenaiset ja persikkaiset nuotitkin näyttäytyvät hetkeksi, mutta jäävät lopulta tammen ja kitkeryyden taakse. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo viinikumikarkkeja ja marsipaania esiin.

Arvio: Peruspätevä nuori Benromach. Ihan hyvin on särmää, mutta syvyydessä vähän jää ohuenlaiseksi esitykseksi. Laatu on silti asiallisella tasolla. 84/100

Lagavulin 12 yo Special Release 2021, 56,5%

Nyt on saatu kasaan entistä barokkisempi paketointi Lagavulinin klassikolle. Pitkään olen kärvistellyt tämän Diageon brändiuudistuksen kanssa, mutta alan vähitellen hyväksyä sen.

Vanhan Lagavulin-ulkoasun arvo vain kasvaa silmissäni, kun tulee uutta tilalle. Aikakaudet vaihtuvat. Jatkossa erivuotisia julkaisuja on helpompi erottaa toisistaan.

Mutta nyt ei maistella pakettia, ei etikettiä eikä pahvikuorta. Ollaan aidon asian äärellä.

Lagavulin 12 yo Special Release 2021

(56,5%, OB, 2021, Special Release, Untold Legends, ’The Lion’s Fire, Refill American Oak, 70 cl)

Tuoksu: Turvesavuinen, mineraalinen ja yllättävänkin isosti lääkemäinen, kamferinen ja kuivempi kuin vielä jokunen vuosi sitten. Suolaisuutta ja merellisyyttä, jodia ja pientä tärpätin vivahdetta, hyvällä tavalla. Sitruunaa, maltaisuutta, vegetaalisuutta, merilevää, pientä pippuria. Vesilisä tuo turvetta ja heinäisyyttä esiin, lisää tiettyä maanläheisyyttä ja happoisuutta.

Maku: Aivan upea, aukeaa välittömästi koko laajuudessaan. Hiilisyyttä, merellisyyttä, tervaa, turvesavua, kaikkea hyvää. Suolaisuus ja mineraalisuus muodostaa todella hienon kombinaation sitruunaisuuden ja paahtuneen tammen kanssa. Lääkemäisyys, jodi, pippuri, hapokas omena, pieni toffeemaisuus, kaikki toimii. Suutuntuma on täyteläinen ja runko liki täydellisessä balanssissa. Maltaisuutta, paahdettuja pähkinöitä, öljyisyyttä, merilevää. Jälkimaku on hiilisavuinen, paahtuneen tamminen, hiukan tuhkainen ja todella suolainen. Mineraalisuus ja merellisyys, tervaisuus ja jodi ovat kohdallaan. Pientä kamferia, mustapippuria, sitruunaa, omenaa. Pitkä finaali on silkkaa herkuttelua. Vesilisä availee päärynäistä makeutta ja tämän vegetaalista puolta.

Arvio: Viime vuosien ylivoimaisesti paras Lagavulinin 12-vuotias. Olin pari vuotta sitten vielä huolissani näiden makeutumisesta, mutta nyt profiili on niin mineraalinen ja merellinen kuin ikinä. Todella vaikuttava esitys. Toki olen näiden pullotteiden fanipoika ollut aina, mutta silti: nyt on käsissä jotain erityistä. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 92/100. Whiskynotes 91/100.

Springbank 10 yo for The Ardshiel Hotel 2010, 46%

Maisteluun pääsi tällä kertaa Campbeltownissa sijaitsevan Ardshiel Hotelin ja erityisesti sen maineikkaan viskibaarin kunniaksi tehty nimikkopullote Springbankilta.

Ardshielin nimissä on olemassa tältä samalta vuodelta kaksi Springbank-julkaisua, tämä kymppivuotias ja erikseen vielä 15-vuotias. Molemmat löytyvät myös miniatyyreinä, mutta tämän 10-vuotiaan minin kyljestä ei viskin ikää löydy. Kyse on kuitenkin kaiken tiedon mukaan samaisesta kymppivuotiaasta kuin täysikokoisessakin pullotteessa.

Springbank 10 yo for The Ardshiel Hotel 2010

(46%, OB for The Ardshiel Hotel Whisky Bar of the Year 2010, 5 cl miniature)

Tuoksu: Merellinen, hedelmäinen ja yllättävänkin kevyen oloinen. Suolaisuutta, kuivaa heinää, omenaisuutta, keltaista luumua. Ruohoisuutta ja kukkaisuutta. Pieni turpeisuuden ailahdus. Hiukan popcornia ja voita, kevyttä tammisuutta. Vesilisä availee viinikumia ja nallekarkkeja, sokerista makeutta.

Maku: Hedelmäinen, yrttinen ja varsin suolainen. Makea ja raikas hedelmäisyys nousee heti pintaan omenan ja persikan johdolla. Yrttisyydessä on sitruunamelissaa ja minttuista pirteyttä, mutta suolaisuuden mukana tulee merellisyyttä ja samalla vähän särmääkin. Vegetaalisuus on silti varsin kevyttä, kostea turpeisuus ei mitenkään hallitse. Suutuntuma on melko täyteläinen mutta runko edelleen selvästi öljyisimpiä lajitovereita kevyempi ja ilmavampi. Tammi puree kunnolla kiinni ja maltaisuuttakin riittää. Jälkimaku on tamminen ja metallinen, edelleen todella suolainen ja nyt varsin tummasävyiseksi kääntyvä. Rasvaa, voita, turpeisuutta. Nahkaisuutta, aprikoosia, pientä kitkeryyttä. Keskipitkä finaali. Vesilisä tuo esiin rasvaa ja hiilisyyttä.

Arvio: Odotuksia kevyempi Springbank. Tavallaan hyvinkin laadukas, mutta lopulta hiukan väritön. 85/100