Month: maaliskuu 2014

Ichiro’s Malt 15 yo 46%

Ichiro Akuto pelasti vuonna 2000 puretun Hanyu-tislaamon varaston ja on julkaissut sitä Ichiro-nimellä. Tunnetuin osa on korttisarja, mutta Ichiro on saanut markkinoille myös muutaman ikämerkityn perustuotteenkin.

Tämä 15-vuotias julkaisu on kypsynyt ex-bourbontynnyreissä ja viimeistelty ranskalaisessa tammessa.

Ichiro’s Malt 15 yo

(46%, OB, Hanyu, 1995–2011, French Oak Finish, 70 cl)

Tuoksu: Rusinainen ja öljyinen. Punaista omenaa, maitosuklaata, luumua. Nätti mausteisuus, kanelia ja anista ja aavistus neilikkaa. Makea viinimäisyys on pinnassa, jälkiruokaviinin pyöreyttä ja siirappisuutta. Vaniljaista tammisuutta. Hienosti kerrostuva tuoksu, joka aukeaa lasissa vähitellen. Nam.

Maku: Pehmeän viininen ja alussa hyvin mieto. Tammisuus on nuorekasta, vaniljaista ja pistelevää. Siirappisuus, omenaisuus, rusinaisuus ja suklaisuus jäävät happaman maltaisuuden varjoon. Ale-olutta ja kuivattuja luumuja, hiukan sekava makupaletti hienon ja selväpiirteisen tuoksun jälkeen. Jälkimaku on kirsikkainen, kaakaomainen (Van Houten), kahvinen ja hiukan karvas, neilikkainen ja tamminen, hapan ja hiivainen. Loppuliuku on kuitenkin tyylikäs ja melko pitkä, ei tästä sentään paha maku suuhun jää.

Arvio: Nenässä upea mutta suussa valitettavan keskinkertainen. 83/100

Glenmorangie 12 yo Quinta Ruban 46%

Glenmorangien core expressions rangeen tukevasti kuuluva Quinta Ruban on kypsytetty ensin 10 vuotta ex-bourbontynnyreissä (American white oak), sen jälkeen kaksi vuotta ex-portviinitynnyreissä (port pipes, Douron laaksosta Portugalista).

Glenmorangie 12 yo Quinta Ruban

(46%, OB, +/- 2013, 100 cl)

Tuoksu: Makea, ruusuinen ja siirappinen. Erittäin viininen. Paljas tammi paistaa läpi. Bourbonkypsytyksen sävyjä löytyy rutkasti, vaniljaa ja glyserolia, jopa irkkuviskimäinen fiilis siinä suhteessa. Toffeefudgea ja kinuskikastiketta, samalla jotain kirpeän ruohoista ja räikeän kukkaista – ristiriitainen ja outo kokonaisuus.

Maku: Viinimäinen ja pistävän tamminen. Portviiniviimeistely ei ole integroitunut ollenkaan, vaan makea siirappisuus liukenee nopeasti bourbonkypsytyksen elementtien tieltä. Sieltä tulee voimakas glyserolisuus; kitkerä ja samalla vähän äitelä tammisuus tunkee joka välistä. Appelsiinia ja hapanta maltaisuutta. Pistelevä suutuntuma, balanssi on kateissa. Jälkimaku on täyttä paahtoleipää. Karvas maltaisuus, kitkerä sitruksisuus ja makea viinisyys ottavat mittaa toisistaan. Jyvämäinen alkoholisuus kuolettaa keskipitkän finaalin.

Arvio: Rakennetun tuntuinen viski, jonka tasapaino on hukassa. Ei yksinkertaisesti toimi. 78/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100. Whiskynotes 80/100. Dramming 85/100. Whisky Monitor Database 85/100 (per 3). Whisky Magazine 78/100 (Dave Broom), 88/100 (Martine Nouet).

Craigellachie 1982/1996, Scott’s Selection 61,6%

Joskus tulee maistettua viskejä, joista ei tiedä etukäteen oikeastaan mitään. Craigellachiesta tulee mieleen vain Craigellachie Hotel ja sen kuuluisan viskibaarin hillittömät valikoimat. Mutta nyt siis maistelussa Craigellachien tislaamon tuotantoa.

Craigellachie 1982/1996, Scott’s Selection

(61,6%, Scott’s Selection, 1982–1996, 70 cl)

Tuoksu: Rasvainen, sitruksinen ja kirpeän maltainen. Yhtä aikaa selväpiirteinen ja laaja-alainen. Voimakas, hieno tammisuus tuo mukanaan huonekaluvahaa ja vaniljaa. Jyväisyyttä, croissanttia, suolaista voita. Aavistus savua, rasvaista laukaistua asetta. Sitruunankuorta, kiiviä, carambolaa, kolakarkkia. Todella voimakas ja houkutteleva. Vesilisä vapauttaa hunajaa ja marsipaania, nostaa makeutta pintaan.

Maku: Kermainen ja sitruksinen, pirteän maltainen. Mahtavan pyöreä ja öljyinen suutuntuma. Vaniljaa, toffeeta, kolakarkkia, oliiviöljyä, yrttisyyttä (minttua, anista). Tammisuus on läsnä kuivana ja hienostuneena, siitä kumpuaa eucalyptuksen kirpeyttä ja hunajaista makeutta. Loistava balanssi. Jälkimaku on havuinen, hunajainen, lakritsinen, kirpeän sitruksinen, kuivan tamminen, hienostunut ja pitkä. Vesilisällä nousee esiin kanervaisuutta ja mentholia, samalla kompleksisuus lisääntyy entisestään.

Arvio: Kiehtova, kehittyvä ja harvinaisen monitasoinen. Hieno viski, suuri yllättäjä. 90/100

Mortlach 16 yo Flora & Fauna 43%

Nyt kun Diageon Flora & Faunaksi nimetty viskimallisto vetelee viimeisiään, on aika nuuhkaista lasiin, jossa on sarjan Mortlach-julkaisua. Vielä näitä näyttää olevan hyvin saatavilla, kohta voi olla toisin. Tosin Mortlachia tuodaan kovaa vauhtia luksustuotekategoriaan.

Mortlach 16 yo Flora & Fauna

(43%, OB, 2011*, 70 cl)

Tuoksu: Nahkainen ja pähkinäinen. Maapähkinää ja hasselpähkinää kuorineen. Melko hapan vaikutelma. Kuivia rusinoita. Nahkatakkia, tupakkaa. Karvas maltaisuus, hapokasta bitter-olutta. Makeutta taustalla toki, luumukiisseliä ja suklaapuuroa. Makeaa sitruksisuutta myös. Sherryisyys tuntuu oloroson kovuutena. Melko monimuotoinen kaikkineen, vaikka tietyt karvaat maut ovatkin pääosassa.

Maku:Yllättävän makea ja miellyttävän sherryinen – tasapaino löytyykin suussa nopeasti. Kahvia, mantelilikööriä, kaakaota, pähkinöitä, rusinoita, mandariinia. Hapan ja paksu maltaisuus on kuitenkin perusmakuna, siitä ei pääse mihinkään. Suutuntuma on täyteläinen, vaikka tekstuuri onkin melko väljä. Jälkimaku alkaa pähkinöillä ja espressolla, nahkaisuus korostuu. Makeaa sherryä, suklaata, rusinoita, luumua. Keskipitkä finaali, joka ei juuri kehity maltaisuudessaan. Kaikki on silti kunnossa, ei vikoja.

Arvio: Nenässä vaatimaton mutta suussa maistuva sherryviski. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Dramming 86/100. Whisky Monitor Database 81/100 (per 10). Smoke On The Water, ”Klassinen ’sherrymonsteri'”.

Kilkerran Work in Progress #5 Sherry Wood 46%

Springbankin omistajien J&A Mitchellin toinen tislaamo Kilkerran lähestyy kymppivuotiasta julkaisua. Vuonna 2013 se tuo markkinoille kaksi 9-vuotiasta viskiä, bourbonkypsytetyn ja sherrykypsytetyn version. Maistelussa nyt se sherry.

Kilkerran Work in Progress #5 Sherry Wood

(46%, OB, 2004–2013, ’Work in Progress – Sherry Wood’, 70 cl)

Tuoksu: Moottoriöljyä ja survottuja hedelmiä. Hedelmäkakkua, jonka kostutus on mennyt rajusti yli. Pistävä, märkä turpeisuus. Kostean lehtinuotion paksu savu, melkein mätä lihaisuus. Todella likainen ja öljyinen kokonaisuus, aitoa Campbeltownia siinä suhteessa. Salmiakkia, sinappia, outoa makeutta (palanutta sokeria). Ei kutsu maistamaan, vaikka tuoksu on obskuuri ja osin kiehtova. Makeudessa on halpaa brandya.

Maku: Turpeinen, makea ja happaman tamminen. Paljon tavanomaisempi kuin tuoksusta saattoi olettaa. Kermainen, makean sherryinen suutuntuma. Yleisfiilis on edelleen likainen, ylikypsiä punaisia omenoita ja appelsiineja on puoti puolillaan. Aseöljyä, märkää joulukakkua, mantelitahnaa, suolaisuutta, merellisyyttä ja hapanta maltaisuutta. Jälkimaku on imelä ja siirappinen, pistävän yrttinen, tamminen eikä kovin pitkä. Pekonia ja salmiakkia löytyy, mutta finaali on kokonaisuutena outo ja tunkkainen.

Arvio: Omaperäisyydestään huolimatta ei oikein kolahtanut. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100.

Brora 30 yo 2009 Edition 53,2%

Brora-julkaisut ovat aina tapauksia, koska ”Ylämaan Islay-viskiksi” ristityn viskin tislaaminen loppui 1983. Itselleni Broran maistaminen on ainutlaatuinen tilaisuus ja odotukset taivaissa. Nyt on mahdollisuus pettyä oikein raskaasti.

Brora 30 yo 2009 Edition

(53,2%, OB, Special Release, 2009, 2652 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hyvin hedelmäinen, miedon turpeinen, öljyinen ja tamminen. Sitrushedelmiä, greippiä ja sitruunankuorta. Mangoa, passionhedelmää, hunajamelonia. Herkullinen, pehmeän savuinen turpeisuus. Jalohomeista tammisuutta, vahattua huonekalua, huonekaluöljyä. Vaniljaa, mustaa teetä, mehiläisvahaa, suolaisuutta. Upea tuoksu. Vesilisä tuo esiin aprikoosia ja aavistuksen selvempää lehtisavua.

Maku: Öljyinen ja erittäin pyöreä suutuntuma, kunnes maku räjähtää suussa. Ikääntynyt jalohomeisuus ja tammisuus säestävät hedelmien vyöryä: greippiä, omenaa, sitruunaa, passionhedelmää, aprikoosinkiveä. Turvesavu aaltoilee hienosti pistelevän ja pehmeän välillä. Lakritsia on runsaasti. Maltaisuus löytyy, samoin hunajan ja suolan liitto. Jälkimaku alkaa pippurisena, teemäisenä ja huiman syvänä. Hunajaa, lakritsia, tilkka soijaa, piparjuurta, savua. Huh. Jatkuu erittäin pitkään, kehittyy koko ajan. Vesilisä tuo makuun kaakaota.

Arvio: Tasapainoinen ja uljas viski, kaikkien legendojen veroinen makupommi. 95/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100. Whiskynotes 90/100. Whisky Monitor 91/100 (per 5). Whisky Magazine 82/100 (Rob Allanson).

BenRiach 36 yo 1976/2013 for Whiskysite.nl 40,1%

BenRiachin vuosikerrasta 1976 löytyy legendaarisia pullotteita – ja sitten niitä ihan tavallisia. Tämä on pullotettu tunnetulle hollantilaiselle viskikaupalle. Alkoholiprosentin ja pullomäärän perusteella viski on ehditty saada viime hetkellä talteen.

BenRiach 36 yo 1976/2013 for Whiskysite.nl

(40,1%, OB for Whiskysite.nl, 1976–1/2013, Refill Hogshead, Cask No. 3012, 118 bts., 70 cl)

Tuoksu: Marjaisa ja massiivinen, tuoksuu lasista kauas. Mustaviinimarjasurvosta, vadelmamelbaa, runsaasti erilaisia tuoreita marjoja. Vihreää omenaa lohkoina (valkea kuulas). Melko voimakas maltaisuus, hapokasta ja sokerista mallasta. Dijon-sinapin vivahde taustalla. Greippiä, minttua, sitruunamelissaa. Omalaatuinen kokonaisuus, kuivaa tammisuutta ja raikkaita, metsäisiä elementtejä.

Maku: Kuivan tamminen, marjaisa ja maltainen. Makupaletti on aavistuksen kapea, mutta syvyyttä riittää. Mustaherukkaa, mustikkaa, vadelmaa, runsasta sitruksisuutta. Tammisuus ohjautuu vähän yli mutta maku ei ole siltä osin erityisen väsynyt, joskin alhaisen alkoholiprosentin tuntee. Maltaisuus on pinnassa hapokkaana, ja sen ansiosta suutuntuma on kulmikas ja pirskahteleva. Jälkimaku on maltainen ja tamminen. Eucalyptusta, mustaherukan lehteä, sitruunamelissaa, vaniljatankoa, sitruunapippuria. Virkistävä, pitkä finaali.

Arvio: Hieno viski, mutta tynnyrin kanssa on menty aivan äärirajoille. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 91/100.

Tomintoul 33 yo 43%

Tiedän, että monille Tomintoul edustaa kenties maailman lenseintä mallasviskiä. Silti sillekin täytyy antaa mahdollisuus.

Tomintoul 33 yo

(43%, OB, +/- 2009, 70 cl)

Tuoksu: Appelsiininen ja aromikas. Alkuun tunkkainen maltaisuus hälvenee vähitellen, kun viski saa pyöriä lasissa. Nätti sherryisyys, hyvin integroitunut tammen kanssa. Kirsikkaa, suklaajäätelöä, vaniljaviineriä, kovia toffeekarkkeja. Tiettyä esanssisuutta, ja toki maltaisuus säilyy taustalla puuromaisena, melkein pahvisena. Mutta yleisvaikutelma on oikein mukava ja kutsuva.

Maku: Voimakas appelsiini, jota maltaisuus tukee. Melko lenseä perusmaku, tuoksusta tulee takapakkia. Suutuntuma on öljyinen mutta mehumainen, kevyt kaikkineen. Odotuksia nuorempi profiili, piirteet ovat pinnassa eikä tammi ala puhutella kuin vasta maun loppuvaiheessa. Mukava mausteisuus, kirveliä ja minttua. Toffeemaista makeutta, piparminttukarkkia, hunajaa, jotain kuivakakkumaista hedelmäisyyttä. Jälkimaku on korostuneen minttuinen, sherryinen, miedon tamminen, maltainen, vähän tasapaksu mutta ilahduttavan pitkä.

Arvio: Pitkä ikä ei nosta viskiä sille tasolle, jota voisi odottaa. Ihan maistuva silti. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 84/100. Whisky Monitor 86/100 (per 2).

Tobermory 10 yo 46,3%

Tobermory on Mullin saaren ainoa tislaamo, ja se tuottaa Tobermoryn lisäksi turpeistettua Ledaigia. Tobermory tarkoittaa kirjaimellisesti Marian lähdettä. Odotuksissa on siis raikas ja merellinen viski.

Tobermory 10 yo

(46,3%, OB, +/- 2013, 70 cl)

Tuoksu: Hyvin maltainen, lähes eltaantunut. Samalla kuivan valkoviinin kirkasta vaikutelmaa, mineraalisuutta ja suolaisuutta. Kumia, kynsilakanpoistoainetta, hikeä (talia), pahvia. Jyväisyyttä, leivosmaisuutta, kookosta. Ei kutsu maistamaan.

Maku: Kirpeä ja tuoksun luomia odotuksia selväpiirteisempi. Sitruunaa (sekä kuorta että mehua), suolaa, hapokasta maltaisuutta, paahtoleipää, corn flakes -muroja, mineraalisuutta, kuivaa valkoviiniä, kookoslastuja. Vihreää omenaa, kirpeää greippisyyttä. Suutuntuma on öljyinen mutta skaala kuiva ja terävällä tavalla kirkas. Jälkimaku nousee maltaisena, aseöljyisenä, kookoksisena, suolaisena. Loppua kohti hunajaisuus ja eräänlainen havuisuus tulevat hiukan esiin, mutta silti loppuvaikutelmaksi jää hapan maltaisuus ja kuivan hedelmäinen kirpeys.

Arvio: Sokerinen maltaisuus yhdistyy kuivaan suolaisuuteen. Hiukan omituinen viski. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 81/100. Whisky Monitor 79/100 (per 4). Dramming 65/100. Whisky Magazine 76/100 (Dave Broom), 77/100 (Martine Nouet).

Glenmorangie Companta 46%

Glenmorangie jatkaa Dr Bill Lumsdenin johdolla erikoisten kypsytysyhdistelmien kokeilemista. Companta on kypsynyt ex-punaviinitynnyreissä, joista puolet on peräisin Clos de Tartin tilalta (Grand Cru) Burgundista ja puolet Côtes du Rhônesta (jälkimmäiset aiemmin käytössä väkevöidyn viinin kypsytyksessä).

Glenmorangie Companta

(46%, OB, NAS, 2014, Private Edition, 70 cl)

Tuoksu: Voimakkaan viininen. Tunkkainen, siirappinen, nahkakalustetta ja rusinakeittoa. Punaista uuniomenaa, ylikypsää luumua, jotain vähän lihaisaakin. Makeaa tammisuutta, kinuskia, kurkkupastillia (eucalyptusta). Kukkaisuutta (ruusuja). Viinisyys on vahvasti pinnassa, mutta oikein hyvällä tavalla.

Maku: Viininen ja mausteinen. Makean siirappinen mutta ryhdikäs mausteisuus pitävät paketin kasassa. Rusinaa, luumua, makeaa tammisuutta, musteisuutta. Body on melko kevyt, mutta makeus ja mausteet pelastavat suutuntuman. Punaviinimäisyys on melkein glögimäistä, osin pähkinäistäkin. Jälkimaku alkaa sangriamaisen makeana ja tuoreen tammisena, mutta kehittyy neilikkaiseen ja punaviinimäiseen suuntaan. Eucalyptusta, tanniineja, hentoa lakritsia, vähän suklaatakin. Erikoinen, herkullinen lopetus.

Arvio: Positiivinen yllättäjä, tasapainoinen punaviiniviski. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Dramming 85/100.