Maistetut

The Balvenie 25 yo 1974/2000 Single Barrel 46,9%

David Stewartin vetämään Balvenie-tastingiin kuului myös tällainen herkku, single cask -pullote vuodelta 1974.

The Balvenie 25 yo 1974/2000 Single Barrel

(46,9%, OB, 2.8.1974–26.9.2000, Cask No. 10145, 70 cl)

Tuoksu: Iäkkään oloinen, kauniin tamminen ja kiteisellä tavalla hunajainen. Makeaa päärynää, apilankukkaa, metisyyttä, minttua, makeaa sitrusta. Hieno ja klassinen Balvenie-tuoksu. Marsipaania, vaahtokarkkia, vaniljaa, tomusokeria. Maltaisuuttakin löytyy, hienostuneesti. Tammi pysyy myös kuivana ja eleganttina, tuo hienosti mausteisuutta mukaan. Vesilisällä kevyttä limoncelloa ja vaniljajäätelöä alkaa löytyä.

Maku: Tumman yrttinen ja hunajainen, kuivan tamminen ja upean tasapainoinen. Vaniljaa ja sokerisuutta, hiukan rusinaa ja toffeefudgea. Sitruksisuus on makeaa ja liköörimäistä. Jännittävä pieni lihaisuus taustalla, tumma luumu ja rusinaisuus. Suutuntuma on öljyinen ja melko kevyt, joskin kantaa kokonaisuuden varsin täydellisesti. Jälkimaku tummuu entisestään, tulee jopa kevyen kahvisia sävyjä ja yrttisiä ulottuvuuksia mukaan. Makeaa sitruksisuutta, liköörisyyttä, yrttisyyttä. Pitkä ja komean tumma jälkimaku. Vesilisä keventää ilmettä ja korostaa makeita, metisiä piirteitä.

Arvio:  Tummasävyinen ja hienosti ikääntynyt viski. 91/100

The Balvenie 17 yo DoubleWood 43%

David Stewartin hienossa Balvenie-tastingissa maisteltiin 12-vuotiaan DoubleWoodin jälkeen tämä 17-vuotias.

The Balvenie 17 yo DoubleWood

(43%, OB, +/- 2015, American Oak and Sherry Oak, 70 cl)

Tuoksu: Hunajainen ja hedelmäinen. Tummempi ja syvempi kuin 12-vuotias. Päärynää, pehmeää yrttisyyttä, makeaa minttua. Viisi vuotta lisää ex-bourbonia tuntuu vaniljaisuuden ja tammisuuden syvenemisenä. Vihreitä kuulia, makeaa omenaa, apilaisuutta. Kaunis mutta silti aavistuksen raa’an oloinen. Vesilisä tuo ruohoisia sävyjä pintaan.

Maku: Hunaja on kärjessä, mutta tammen ote on voimakas, samoin tietty toffee ja tumma yrttisyys. Maltaisuus tulee hapokkaana läpi, suutuntuma on keskitäyteläinen ja reippaan mausteinen. Jälkimaku on metinen, kiteisen sokerinen, tamminen ja mausteinen. Kuivattuna hedelmäpaloja myslissä. Rusinaa, kuivaa luumua, toffeefudgea. Melko pitkä finaali. Vesilisä korostaa tiettyä kovaa puolta tästä.

Arvio: Rotevan mausteinen ja tyylikäs, toisaalta toivoisin vielä hiukan lisää tasapainoa. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 5). Whisky Magazine 81/100 (Neil Ridley), 79 /100 (Rob Allanson).

Ardbeg Supernova SN2010, 60,1%

Ardbegin Supernova lanseerattiin vuoden 2009 kintaalla, ensin komitealle ja sitten yleiseen myyntiin. Sen jälkeen näitä jyrkästi turpeistettuja pullotteita on nähty enemmänkin – jonkinlaista kilpailuahan siinä käytiin Octomorea vastaan. Sittemmin Octomore meni menojaan ja Ardbeg palaili takaisin omaan (myöhempien aikojen) tyyliinsä.

Nyt maistelussa Supernovan vuoden 2010 versio. Jälleen väkivahvaa tavaraa prosenttien perusteella. Lisäksi turpeista löylyä pitäisi lyödä ilmeisesti 100 ppm:n voimalla.

Ardbeg Supernova SN2010

(60,1%, OB, NAS, Bottled 11.3.2010, 70 cl)

Tuoksu: Muhkea turvesavu tulvahtaa välittömästi nenään. Sen alla on varsin tuoreen, sitruksisen ja hiukan kermaisenkin oloinen viski. Unohtamatta valtavaa tervaisuutta ja salmiakkia, Fisherman’s Friend -pastilleja, suolaa ja jodia. Vihreää omenaa, vaniljaa, paahtoleipää. Paahdettuja juureksia hunajassa. Jotain muovistakin tässä on, tuorekelmua. Varsin nuoren oloinen kokonaisuus. Vesilisä avaa suolavetisen ja merellisen puolen.

Maku: Turvesavu iskee voimalla, mukana tulee kosolti tuhkaisuutta ja kireää hapokkuutta. Todella kuiva ote heti alkuun, rapisee suussa. Fisherman’s Friendia, tervaa, suolaisuutta. Tiukka tammisuus, tanniinit purevat kiinni. Raakaa omenaisuutta, palanutta lanttua. Vähitellen suutuntuma makeutuu kermaisemmaksi, mutta yleisilme on silti ilman vettä hyvin kireä. Jälkimaku höyryää samaa turvesavua, tuhkaisella ja hiukan happamalla kierteellä. Pistelevää pippurisuutta, chiliä. Hapanta sitruunaa, kireää tammea. Vesilisä nostaa esiin mukavasti sitruksisia sävyjä.

Arvio: Komea ja häpeilemättömän julma turvepommi, mutta sittenkin hiukan liian kireä ja yltiöpäisessä savussaan yksipuolinen Ardbeg omaan makuuni. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 13). Whisky Magazine 80/100 (Dave Broom), 86/100 (Rob Allanson). Smoke On The Water, ”Turvesavuisuus hallitsee kokonaisuuta liikaa”.

Laphroaig 23 yo 1989, 48,9%

Laphroaig julkaisi tämän 23-vuotiaan nimenomaan Ruotsin, Norjan ja Suomen markkinoille. Olen tämän aiemminkin maistanut, mutta nyt tuli sopiva hetki kirjata muistelot ylös.

Laphroaig 23 yo 1989

(48,9%, OB,1989-2013, 1800 bts., 70 cl)

Tuoksu: Makean sherryinen, luumuinen ja suklainen. Turvesavua, makeaa tammisuutta, rusinaa. Suolainen, lakritsinen ote mukana, makeaa yskänlääkettä ja märkää köyttä. Kaunis yrttisyys, neilikkaisuus ja tikkunekun siirappinen makeus. Vesilisä avaa hedelmäisyyttä mukavasti.

Maku: Savuinen, siirappinen, suklainen ja hieno. Karvasta kahvisuutta, joka pelaa upeasti yhteen suklaisen makeuden kanssa. Lääkemäisyydessä on tumma sävy. Tammi tuntuu mausteisena ja napakkana. Suutuntuma on melko kuiva ja silti erittäin runsas. Jälkimaku hyökyy salmiakkisena ja paahteisena, suklaisena ja luumuisena. Hieno rusinaisuus, tammi ja marjat toimivat kauniisti yhteen. Varsin pitkä ja maukas finaali, salmiakkisessa savussaan. Vesilisä tuo mukavaa kermaisuutta makuprofiiliin.

Arvio: Herkullinen ja runsas Lappari, jossa on sävy kohdallaan. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Smoke On The Water, ”Tyylikäs ja hieno Laphroaig”.

Bowmore 16 yo 1989/2005, 51,8%

Bowmore julkaisi kolme omalla tavallaan samanhenkistä 16-vuotiasta vuosikertaviskiä vuosina 1989, 1990 ja 1991. Olen maistanut niistä sherrykypsytetyn ja ex-portviinissä kypsyneen. Nyt tuli vihdoin bourbonkypsytetyn vuoro.

Bowmore 16 yo 1989/2005

(51,8%, OB, 1989–2005, 134 Bourbon Casks, 70 cl)

Tuoksu: Erittäin pehmeä ja hedelmäinen. Persikkaa, makeaa sitrusta, ananasta, banaania. Vaniljaa ja hunajaa. Kevyt nuotiosavu taustalla, mieto heinäisyys. Tiettyä saippuaisuutta ja maltaista makeutta. Heinäisyyttä, ruohoisuutta. Kukkaisia sävyjä. Mieto laventeli taustalla. Tammikin on herkkää sorttia. Vesilisä tuo mukaan karkkista fiilistä.

Maku: Yllättävän saippuainen suutuntuma. Karkkisuus ja hedelmäinen hapokkuus ottavat yhteen, mutta jossain määrin hunajainen makeus ja mustaa teetä muistuttava karvaus ovat kaikesta huolimatta hiukan epätasapainossa. Makeaa heinäisyyttä. Hiukan salmiakkia ja tervaa. Maltaisuus on hapokasta sorttia. Tuoretta ananasta, aprikoosia, omenaa. Jälkimaku on makean hedelmäinen ja edelleen varsin saippuainen. Ananasta, banaania, heinää. Salmiakkia, laventelia, hiukan tervaa. Melko pitkä ja voimakas finaali. Vesilisällä karkkisuus nousee pintaan.

Arvio: Upean hedelmäinen mutta saippuaisuudessaan myös hiukan erikoinen yksilö. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 18). Smoke On The Water, ”Tasapainoinen, erittäin herkullinen ja varsin puhdaspiirteinen Bowmore”.

Bowmore Claret 56%

Bowmore Claret on yksi kaikkien aikojen rajuimmista viskeistä, eikä sitä makuelämystä unohda yleensä kukaan. Jos sitä inhoaa, sitä todella inhoaa: esimerkiksi Serge Valentinin oksennusreaktiot ja 49 pistettä kertovat paljon.

Olen Claretia maistanut aiemminkin ja tiedän, mitä itse olen siitä mieltä – nyt halusin tehdä vihdoin kunnolliset muistiinpanot. Viski on siis viimeistelty Suntoryn omistaman Château Lagrangen punaviinitynnyreissä, on nahkainen ja äärimmäinen kaveri.

Bowmore Claret

(56%, OB, NAS, 1999, Finished in Bordeaux Red Wine Casks, 12000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Laventelia, salmiakkia, viinisyyttä. Huikea, aivan huikea. Nuotiosavua, marjaisuutta, kirpeää hilloisuutta. Punaherukkaa, viinirypäleitä, makeaa omenaa. Kunnolla viinistä nahkaisuutta. Eucalyptusta, mineraalisuutta, suolaisuutta, merellistä otetta. Tervaisuutta. Hieno yhdistelmä makeaa viinisyyttä ja savuista suolaisuutta. Vesilisä keventää herukkaisuutta nätisti.

Maku: Viininen, turpeinen ja laventelinen. Apteekin salmiakkia, suolaisuutta, tervaa. Punaisia marjoja, intensiivistä herukkaa. Tammisuus kuivattaa suuta juuri sopivan napakasti, nahkaisuus on kohdallaan. Suutuntuma on erittäin täyteläinen ja vaikuttava. Jälkimaku puskee viinisyyden ja turvesavun kautta salmiakkiin ja marjaisuuteen. Makeaa tervaisuutta, raikasta eucalyptusta, runsaasti mausteita. On kyllä hieno, huh huh. Makean ja suolaisen, salmiakkisuuden ja viinisyyden kamppailu jatkuu erittäin pitkään. Loistelias finaali. Vesilisä tuo lisää pehmeän viinisiä piirteitä mainiosti esiin.

Arvio: Aivan loistava viski. Vaikea keksiä, miten ex-punaviinitynnyreissä viimeistellystä viskistä voisi saada paremman. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 49/100. Whisky Monitor Database 76/100 (per 8). Smoke On The Water, ”Mainio, erilainen Bowmore”.

The Macallan 30 yo Sherry Oak 43%

Kerta kiellon päälle, ja pari vielä varmuudeksi. Macallan Oscuro oli niin luja pettymys, että pakko oli jotain Macallania vielä lasiin löytää. Nyt kokeillaan kolmekymppistä. Josko nyt osuisi maaliin.

The Macallan 30 yo Sherry Oak

(43%, OB, +/- 2005, 70 cl)

Tuoksu: Suklainen ja mausteinen, erittäin intensiivinen ja runsas. Nyt on homma kohdallaan. Luumuhilloa, rusinaa, tummaa suklaata, joulukakkua, neilikkaa, yrttisyyttä. Kermaisuutta ja maltaisuutta, hienostuneen kuivakkaa tammisuutta, antiikkinahkaa ja herukkaisuutta. Marjaisuudessa on nätti kirpeys mukana. Tiettyä mineraalisuuttakin löytyy. On kyllä upea.

Maku: Kepeä ja runsas. Tammi on vahvasti pinnassa, kuivana ja kauniina. Yrttisyyttä, rusinaa, makeaa sitruksisuutta, mineraalisuutta. Hieno eucalyptus. Sherryisyys on kuivan pähkinäistä ja vain hennosti suklaista. Suutuntuma on kermainen ja miellyttävä, mutta huomattavan kevyt silti. Jälkimaku alkaa hienosti tammella ja rapealla maltaisuudella. Tumma suklaa, luumu, kirsikka ja lakritsi ovat läsnä. Pähkinäisyyttä, paahtoleipää, hilloisuutta. Komea ja erittäin pitkä finaali, joka kuivuu hienosti niin, että mineraalisuus ja minttu korostuvat loppua kohti.

Arvio: Nyt on Macallan kohdallaan. Kepeys ja helppous ovat kerrankin toimivia piirteitä. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 89/100 (per 1).

Highland Park Cask Strength Edition 56%

Highland Park teki Ruotsin markkinoille tällaisen jännittävän piccolo-pullon vuonna 2013. Tuote sisältää tynnyrivahvuista viskiä, jonka kypsytysajasta tai -tavasta ei tiedetä paljon mitään. Maistetaan pois.

Highland Park Cask Strength Edition

(56%, OB for Sweden, NAS, 2013, 35 cl)

Tuoksu: Muhkea kanervahunaja! Hienosti on voimaa ja syvyyttä, makeuttakin riittää. Maltaisuus on runsaana esillä, samoin turpeisuus tuntuu selvästi. Tikkunekkua, siirappia, joulukakkua, suklaista sherryisyyttä. Havuja, yrttistä liköörimäisyyttä, makeaa ja mausteista tammisuutta. Tiettyä konerasvamaista likaisuutta. Mineraalista, eucalyptusmaista raikkautta sen vastapainona – hieno yhdistelmä. Vesilisä tuo vaniljaista ja omenaista puolta esiin.

Maku: Maltainen, turpeinen ja kihelmöivän mausteinen. Kanervahunaja on voimakkaasti läsnä. Suutuntuma on erittäin täyteläinen, siirappinen suorastaan – vaikka mausteet kihelmöivätkin komeasti. Luumua, suklaata, rusinaa. Konerasvan likaisuus on edelleen mukana. Jälkimaku hyökyy voimalla, mausteisena ja kanervaisena. Siirappisuutta, ylikypsiä sekahedelmiä, tummaa paahteisuutta, salmiakkia, runsasta turvesavua, nahkaista tammisuutta, yrttejä (minttua). Finaali jatkuu tyylikkäänä huomattavan pitkään. Vesilisä vapauttaa lisää hunajaisia ja uuniomenamaisia piirteitä.

Arvio: Todella maukas Highland Park, jossa viskin ominaisluonne on hienosti pinnassa. Iso myönteinen yllätys. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 4).

Glenmorangie Burgundy Wood Finish 43 %

Glenmorangien valikoimassa oli monenlaisia finistelyitä jo ennen nykyistä aikakautta ja mielikuvituksellisesti nimettyjä pullotteita. Nyt käsissä ex-punaviinissä ilmeisesti muutaman kuukauden ajan viimeistelty viski.

Glenmorangie Burgundy Wood Finish

(43 %, OB, NAS, +/- 2005, 70 cl)

Tuoksu: Erittäin hedelmäinen, omenaa ja ananasta, punaisia viinirypäleitä ja hunajamelonia. Varsin makea ja miellyttävä, raikas ja kevyt. Tammi tulee tyylikkäästi läpi. Maltaisuus on hapokasta ja rapeaa, muromaista. Marjaisuutta, mustikkaa ja punaherukkaa. Hilloisuutta. Pieni viinisyys on mukana.

Maku: Reippaan mausteinen ja marjaisa. Omenan hapokkuutta, ananasta ja hiukan kireää aprikoosia. Maltaisuus on runsasta ja osin hallitsevaakin. Tammikin potkii, kiristää nahkaisena. Selvästi enemmän viinistä otetta kuin tuoksussa. Kuivattuja luumuja, rusinaa. Suutuntuma on varsin kepeä. Jälkimaku kuivahtaa kunnolla, siinä viinisyys jo korostuu. Hapanta nahkaisuutta, kireää maltaisuutta. Ruohoista, mausteista otetta. Melko lyhyt finaali.

Arvio: Kauniin tuoksuinen mutta kovin kepeä viski. Silti tavallaan mainio omassa lajissaan. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 72/100. Whisky Monitor Database 77/100 (per 8).

Longmorn 24 yo 1990/2015, The Whisky Cask 51,2%

The Whisky Caskin 10-vuotisjuhlan kunniaksi pullotettiin myös hiukan iäkkäämpi Longmorn.

Longmorn 24 yo 1990/2015, The Whisky Cask

(51,2%, The Whisky Cask, 10th Anniversary, 1990–2015, Bourbon Cask, 4 cl miniature)

Tuoksu: Hedelmäinen, hunajainen ja tyylikäs. Varsin kuiva, hienon tamminen ja mausteinen kokonaisuus. Kiteistä sokerisuutta, metisyyttä, kukkaisuutta. Vaniljaa, mehiläisvahaa. Makeaa sitruksisuutta ja mineraalisuutta. Maltaisuudessa aavistus heinäisyyttä ja saippuaisuutta. Vesilisä tuo sitruksista kepeyttä.

Maku: Rasvainen ja ”painava” suutuntuma tulee ensimmäisenä. Ananasta, omenaa, mandariinia. Ruohoisuutta, yrttisyyttä. Tammi on vahvasti pinnassa, mausteisuus on napakkaa ja tanniinit kuivattavat suuta nopeasti. Mehiläisvaha ja hunaja jäävät taka-alalle, kun hapokas ja hapan maltaisuus valtaa alaa. Heinäinen ja puuromainen, hiukan saippuainen lenseys uhkaa syödä tämän ulottuvuudet. Onneksi jälkimaku pelastaa kokonaisuuden. Se alkaa hienon hunajaisena ja mausteisena, kasvaa hedelmäisyydessä ja lakritsissa komeisiin mittoihin. Paahteisuutta, pihkaa, hedelmäteetä, minttua – varsin pitkä finaali. Vesilisä korostaa puisevuutta eikä vie makua oikeaan suuntaan.

Arvio: Tunnistettava Longmorn, jossa on paljon hyvää. 86/100