Diageo

Blair Athol 12 yo Flora & Fauna 43%

Blair Atholin viralliset julkaisut ovat olleet tiukassa, mutta tämä pysyi pitkään markkinoilla. Olen maistanut tätä viimeksi keväällä 2012, joten mielenkiintoista palata uudelleen tämän ääreen.

Blair Athol 12 yo Flora & Fauna

(43%, OB, +/- 2005, 70 cl)

Tuoksu: Tuhdisti toffeeta ja karamellia, varsin rasvainen vaikutelma. Kermaisuutta, pekaanipähkinää, reilusti maltaisuutta. Yllättävän muhkea näissä volteissa. Nahkasohvaa, sherryisyyttä, luumuja, maitosuklaata, kanelia, neilikkaa, makeaa sitrusta. Likaisuudessa on pieni turpeinen ailahdus mukana.

Maku: Makeaa sherryä, maitosuklaata, toffeefudgea, maltaisuutta, kaikkineen runsasta mausteisuutta ja makujen vyöryä. Pähkinäisyys ja karamelli ovat edelleen isosti kehissä. Suutuntuma on keskitäyteläinen mutta runko yllättävänkin painava. Makeaa sitruksisuutta, uuniomenaa, luumua, kuivattuja hedelmiä. Tietty likaisuus tässä on mukana myös. Jälkimaku liikkuu suklaan suhteen tummemmaksi, mukaan tulee myös lakritsin ja kahvin sävyjä. Kovia toffeekarkkeja, mausteisuutta, edelleen sitä pekaanipähkinää, hiukan rusinaa. Tammi pysyy varsin pehmeänä, maltaisuus on edelleen pinnassa. Keskipitkä finaali, kuivuu nätisti.

Arvio: Oikein maukas perusviski. Hiukan isompi viski kuin mitä muistin. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whisky Monitor Database 80/100 (per 12).

Talisker Young & Feisty, McGibbon’s Provenance 46%

Maistelussa kahdessa refill hogsheadissa huhujen mukaan noin yhdeksän vuotta kypsynyt Talisker, joka on vaaleaa kuin vesi. Pullottajana on Douglas Laingin omistama Douglas McGibbon, sarjana Provenance.

Talisker Young & Feisty, McGibbon’s Provenance

(46%, McGibbon’s Provenance, Small Batch Bottling, Bottled Spring 2014, Refill Hogsheads, DMG 10227 & 10229, 70 cl)

Tuoksu: Todella raju raakatisleen hyöky heti kärkeen. Tylppä, turvesavuinen, raaka. Hiukan lihaisuutta, merivettä, pientä ummehtuneisuutta. Mietoa sitruunaisuutta, suolaa, märkää ruohoa. On kyllä erittäin suoraviivainen tuoksu, puhdasta tislettä ilman tammea. Huh. Vesilisä avaa raakaa banaania ja hunajamelonia.

Maku: Öljyinen ja suolainen, hiukan tuoksua jalostuneempi kokonaisuus. Maistuu ihan kypsyneeltä viskiltä jo, vaikka tammesta ei ole varsinaisesti vieläkään tietoa. Pehmeää turvesavua, parmankinkkua, sitruunaisuutta, raakaa omenaa. Mineraalisuus ja merivesi ovat vahvasti esillä. Suutuntuma on öljyinen ja varsin painava. Hiukan tuhkaa, hapokkuutta, salmiakkia. Jälkimaussa tuhkaisuus vielä korostuu entisestään. Kuivaa turvesavua, napakkaa mausteisuutta, oliiveja, suolavettä. Keskipitkä finaali jättää kihelmöivän tunteen kielen päälle. Vesilisä ei tuo juuri mitään lisää makuun, keventää vain tiukkaa otetta.

Arvio: Erittäin paljas ja suoraviivainen Talisker. Mielenkiintoinen, raaka ja hienostelematon. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100.

Caol Ila 15 yo 1996/2012, The Ultimate 46%

Caol Ilaa ex-bourbontynnyristä, tällä kertaa pullottajana hollantilainen van Wees ja sarjana kohtuullisesti hinnoiteltu The Ultimate.

Caol Ila 15 yo 1996/2012, The Ultimate

(46%, van Wees’ The Ultimate, 3.9.1996–28.5.2012, Cask No. 12561, Hogshead, 388 bts., 70 cl)

Tuoksu: Savuinen, hiilinen, vaniljainen ja vahamainen. Tammi ja ruohoisuus puskevat oikein kunnolla läpi. Varsin paljas tuoksu, mutta puhtaudessaan miellyttävä. Mietoa ja makeaa omenaisuutta, kosteaa turpeisuutta, pientä lihaisuutta. Kevyt suolaisuus. Vesilisä avaa lisää omenaisia ja päärynäisiä piirteitä.

Maku: Tiukan turvesavuinen, hunajainen ja kermainen. Erittäin pehmeä suutuntuma, vaikka runko onkin melko kevyt. Vaniljaa, tammea, runsasta mausteisuutta. Ruohoinen ulottuvuus on suussa hiukan likaisen ja rasvaisen oloinen. Tammi pukkaa reippaasti mausteita, etenkin pippuria. Omenaista ja kevyen sitruksista hedelmäisyyttä. Hiukan yksioikoinen paletti. Jälkimaku taas on erittäin runsas ja monitahoinen. Hiilinen savuisuus nousee vielä ihan omalle tasolleen, mausteisiin ja tammisuuteen tulee ulottuvuuksia runsaasti. Lääkemäisyyttä, pippuria, turvetta, lihaisuutta, suolaa. Varsin pitkä finaali. Vesilisä tuo minttua pintaan.

Arvio: Tuoksultaan paljas, maultaan hiukan simppeli, mutta jälkimaultaan suorastaan upea viski. 86/100

Port Ellen 22 yo 1979/2002, Silent Stills 59,3%

Maistelussa Waldhaus am See -viskibaaria ja sen World of Whisky -myymälää varten pullotettu Port Ellen. Kyllä näiden edessä aina vähän hiljaiseksi vetää.

Port Ellen 22 yo 1979/2002, Silent Stills

(59,3%, Signatory, Silent Stills for World of Whisky St. Moritz, 16.11.1979–9.11.2002, Cask #6792, Refill Sherry Butt, 518 bts., 70 cl)

Tuoksu: Turvesavuinen, heinäinen, rusinainen ja lakritsinen. Hedelmäistä makeutta, pientä siirappisuutta, vahamaista tammisuutta. Happoisuutta, mausteisuutta, mukavaa purevaa merellisyyttä ja mineraalisuutta. Vesilisä availee nahkaisia sävyjä.

Maku: Toisaalta makean rusinainen, toisaalta kuivan turvesavuinen ja heinäinen. Salmiakkia ja lakritsia riittää. Karkkisuutta, kuivattua aprikoosia ja banaania, metisyyttä, vaahterasiirappia. Suutuntuma on melko kuiva. Jälkimaku on erittäin pippurinen ja kuivan savuinen. Tuhkaa, nokisuutta, happoisuutta. Vähitellen tammen makeus ja rusinaisuus nostavat päätään. Erittäin pitkä ja voimakkaan mausteinen finaali. Vesilisä tuo mukaan pientä tunkkaisuutta ja nahkaisuutta.

Arvio: Kaikin puolin tyylikäs ja samalla todella voimakas Port Ellen. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 91/100 (per 3).

Glen Elgin 18 yo 1995/2014, Dewar Rattray 57,9%

Glen Elginiä ei liian usein indienä näe – tai oikeastaan muutenkaan. Nyt käsissä Dewar Rattrayn 18-vuotiasta Glen Elginiä, joka on tislattu 1995 ja pullotettu 2014.

Glen Elgin 18 yo 1995/2014, Dewar Rattray

(57,9%, Dewar Rattray, Individual Cask Bottling, 7.11.1995–23.4.2014, Cask No. 1650, Bourbon Hogshead, 288 bts., 70 cl)

Tuoksu: Puhdaspiirteinen ja aromaattinen. Hiukan vahamaiseksi kääntyvää tammisuutta, kevyttä hapokkuutta, runsasta hedelmäisyyttä. Omenaa, vihreitä viinirypäleitä, hunajamelonia. Maltaisuutta, minttua, inkivääriä, vaniljaa. Yllättävänkin nätti kokonaisuus, peruselementeillä. Vesilisä nostaa pienen eucalyptuksen esiin.

Maku: Hapokas ja mineraalinen, mausteinen ja hedelmäinen. Tammi on edelleen varsin kuivaa ja jopa vahamaista. Suutuntumassa on mukava kermaisuus, vaikka mausteissa onkin potkua. Omenamehua, rypälemäisyyttä, minttua, inkivääriä, pippurisuutta. Happoisuus ja jopa tietty kitkeryys on hyvässä balanssissa vaniljaisen makeuden kanssa. Jälkimaku on napakan tamminen ja runsaan hedelmäinen, vaikka kuivahtaakin reippaasti. Vaniljaa, hunajaa, ananasmehua, omenaa, mineraalisuutta. Inkivääri ja valkopippuri tuovat kunnolla potkua. Minttu ja aromaattiset sävyt nousevat lopuksi. Melko pitkä finaali. Vesilisä tuo ruohoisia ja heinäisiä sävyjä mukaan.

Arvio: Runsas ja moniulotteinen Glen Elgin. Myönteinen yllätys. 86/100

Lagavulin 25 yo 1977/2002, 57,2%

Nyt ollaan jälleen dream drams -osastolla, kun lasiin kaatui Lagavulinin 25-vuotias vuodelta 2002.

Lagavulin 25 yo 1977/2002

(57,2%, OB, 1977–2002, 9000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kuivaa turvesavua, merellisyyttä, mineraalisuutta. Heinäisyyttä, kuivattuja hedelmiä, vahaista tammisuutta. Suolavettä, sitruksisuutta. Hedelmäisyys taittuu toisaalta myös kevyen rusinaiseen suuntaan. Tervaisuutta, salmiakkia. Yrttisyyttä, hiukan kreosoottia. Upea. Vesilisä avaa omenaisuutta ja hunajaisuutta.

Maku: Järkälemäinen. Kuivaa turvesavua, hiilisyyttä, salmiakkia, tervaa. Lääkemäisyyttä, jodia. Kuiva ja silti napakka tammisuus tuo hienosti ryhtiä. Pippurisuutta, mineraalisuutta, kaunista hapokkuutta. Kihelmöivä. Suutuntuma on öljyinen ja täyteläinen, runko ryhdikäs ja viskositeetti kohdallaan. Jälkimaku on pippurinen, tervainen ja erittäin mineraalinen. Merellisyyttä, suolaisuutta, salmiakkia, lääkemäisyyttä. Kuivaa tammisuutta ja runsasta mausteisuutta. Erittäin pitkä ja mahtava finaali. Vesilisä saa omenaisen ja hunajaisen makeuden kauniisti esille kaiken savun ja tervan takaa.

Arvio: Todella hyvä viski. On aina kärsinyt loistavasta 21-vuotiaasta vertailukohtana ja vierekkäin maisteltuna jääkin siitä hiukan jälkeen, mutta profiililtaan terävämpänä ja mineraalisempana seisoo kyllä ihan omilla jaloillaan. 92/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 83/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 13).

Caol Ila 13 yo 1981/1995, Cooper’s Choice 63,9%

Erittäin vahvaa Caol Ilaa, tislattu vuonna 1981 ja pullotettukin jo 1995. Tästä on erittäin vähän tietoa etukäteen tarjolla, mutta väritön ulkoasu paljastaa ainakin sen, että tässä ei ole käyty sherrytynnyreitä lähelläkään.

Caol Ila 13 yo 1981/1995, Cooper’s Choice

(63,9%, 1981–1995, Cooper’s Choice, 70 cl)

Tuoksu: Erittäin tiukka ja sulkeutunut. Savu tulee läpi kuivan hiilisenä, vaniljaisuus korostuu. Reipasta tammisuutta, ruohoisuutta, märkiä lehtiä. Salmiakkinen vivahde on mukana, samoin tietty paahteisuus. Vesilisällä ilme muuttuu heti. Löytyy päärynää, minttua, tammilankkuja, tuhkaa. Sävyjä nousee runsaasti lisätyn veden avulla runsaasti.

Maku: Pyhä jysäys, nyt on voimaa! Kuivan hiilinen turvesavu kohtaa rasvaisen vaniljaisuuden. Tammi tuntuu todella aktiivisena ja isona. Ruohoisuutta ja pientä karvautta löytyy. Suutuntuma on melko kermainen ja jykevä, kihelmöivän mausteinen ja järeän alkoholinen. Suolaa, salmiakkia, tervaa, yskänlääkettä, haavansidonta-aineita. Jälkimaku leikkaa erittäin vahvan mausteisuuden ja tammisuuden kautta vaniljaiseen ja omenaiseen makeuteen, kunnes salmiakki, pippuri ja tanniinit piiskaavat paketin kasaan. Ruohoisuutta, kuivattuja hedelmiä, hapokkuutta. Keskipitkä finaali. Vesilisä vapauttaa tästä kerman ja hedelmäisyyden, tuo todella paljon hunajaisia ja jopa karkkisia sävyjä pintaan. Myös koivunlehtien raikkautta paljastuu. Käytännössä veden lisääminen on välttämättömyys, jos tästä haluaa saada jotain irti.

Arvio: Harvoin tulee lotrattua vedellä näin paljon. Erittäin haastava Caol Ila, jossa on omat hetkensä, kun kaiken kireyden ja voiman alta alkaa löytää ulottuvuuksia. 84/100

Clynelish 15 yo 1997/2012, Berry’s Own Selection 46%

Mielenkiintoisen oloinen Clynelish Berryltä, oletettavasti ex-bourbontynnyristä.

Clynelish 15 yo 1997/2012, Berry Bros & Rudd

(46%, Berry Bros & Rudd, 1997–2012, Cask No. 6470, 70 cl)

Tuoksu: Mehiläisvahaa ja mineraalisuutta. Vaniljaa ja kukkaista makeutta. Hyvin tyypillinen Clynelish-tuoksu, olkoonkin, että maltaisuus ja puuromainen vivahde puskee taustalta läpi. Sitruunamehua, kirpeyttä, suolaisuutta, hiukan kuivaa savua. Tammi tuntuu kuivana tuoksussa. Vesilisä korostaa puuroisuutta.

Maku: Vahainen ja ruohoinen, melko kitkerä ja pippurisen mausteinen. Happamuutta, sitruunaa, suolaisuutta. Tietty kuiva kireys tässä on, vaikka vahamaisuus toimii jälleen hienosti. Suutuntuma on kuivakka ja tekstuuri tiivis. Omenaa, raakaa luumua, viinirypäleitä. Hapokasta maltaisuutta. Jälkimaku alkaa todella tanniinisena ja karvaana, erittäin tamminen ja pippurinen yleisilme ottaa hetkeksi kaiken tilan. Ruohoisuutta, sitruunankuorta, suolaa, kuivaa savua, hapokkuutta. Pieni karkkinen ja vaniljainen nuotti kuitenkin tulee esille vähitellen. Finaali on melko pitkä ja runsas. Vesilisä tuo pehmeää maltaisuutta pintaan.

Arvio: Hiukan turhan kitkerä ja balanssiltaan haastava tapaus. Ei mene omiin suosikkeihini. 81/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 82/100.

Lagavulin 1995/2013 Distillers Edition 43%

Lagavulinin Distillers Edition -pullotteiden joukosta löytyy tällainen mielenkiintoinen rinnakkaispullote, joka on pari vuotta vanhempi kuin hiukan laajemmin myynnissä ollut 1995/2011-versio.

Tuo vuoden 2011 pullote ei tehnyt aikoinaan minuun mitenkään järisyttävää vaikutusta, vaikka ihan pätevä viski olikin. Mitenhän tämän kanssa käy?

Lagavulin 1995/2013 Distillers Edition

(43%, OB, 1995–2013, Batch No. lgv 4/501, Double matured in Pedro Ximenez Sherry Wood, 3000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Kumia ja tupakkaa, nahkaa ja tunkkaisuutta. Hiukan ummehtunut yleisilme, jonka takana on kauniin makeaa sherryisyyttä, tummaa suklaata, sikaria ja kahvia. Turvesavu on pehmeää ja paahtunutta. Kinuskia, appelsiinia, hiukan lakritsia. Hento suolaisuus jää taustalle. Pekonia, tuhkaisuutta ja hunajaa.

Maku: Erittäin suklainen ja kuminen. Runko tuntuu yllättävän kevyeltä, hiukan ponneton yleisfiilis, vaikka sherryinen ja karamellinen puoli onkin komea. Turvesavun pehmeys on myös yllättävää, se jää täysin taustalle. Vahaista tammisuutta, rasvaista savumakkaraa, lakritsia, rusinaisuutta, ylikypsiä hedelmiä, rancio-fiilistä. Appelsiinisuklaata, luumua. Jälkimaku lähtee mausteisella ja mukavan tammisella nuotilla liikkeelle, kahvisena ja lakritsisena. Edelleen todella paljon luonnonkumia. Tupakkaisuutta, pekonia, karamellia, kahvisuutta, pippuria, tervaa, suolaisuutta. Pitkä finaali on tässä viskissä ehdottomasti parasta. Eikä vettä tule mieleenkään lisätä.

Arvio: Varsin kuminen ja köykäinen esitys, jonka jälkimaku onneksi nostaa omalle tasolleen. Jää silti noin valovuoden jälkeen Lagavulinin 1987/2003 Distillers Editionista. 87/100

Dufftown 15 yo 1985/2001, SMWS 91.15, 58,2%

Erilainen Dufftown SMWS:n valikoimista. Sherrypommilta haiskahtaa.

Dufftown 15 yo 1985/2001, SMWS 91.15

(58,2%, Scotch Malt Whisky Society, 11/1985–2/2001, Cask 91.15, ’Old English marmalade and brimstone’, 214 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella multainen ja maanläheinen. Sherryvaikutus on painavaa, tummaa suklaata ja kuivattuja hedelmiä riittää. Luumuja, aprikoosia, rusinaa, kirsikoita. Pähkinäistä karvautta ja tiettyä happamuutta, kalkkia ja tuhkaa, pientä rikkisyyttä. Tammi tuntuu varsin kuivana ja vahamaisena. Vesilisä tuo ruohoisuutta, heinää ja tiettyä makeutta.

Maku: Hyvin erilainen sherryviski. Multaisuus ja maanläheisyys ovat edelleen pääosassa, tuhkaisuutta ja rikkisyyttä löytyy. Mineraalisuutta runsaasti. Pähkinäisyyttä, karvasmantelia. Suutuntuma on keskitäyteläinen, sherry tuo toki runkoon painavuutta. Uuniomenaa, rusinaa, luumua. Kuivattuja hedelmiä. Tammisuus on sen verran kuivattavaa, ettei siirappi tai suklaa pääse erityisemmin vallalle. Jälkimaku kuivuu jo todella raskaasti, menee tuhkaisuuden puolelle ja jopa suolaiseksi. Kaakaojauhetta (Van Houten), espressoa, pähkinää, kuivattua hedelmää. Rikkisyyttä ja happamuutta. Melko pitkä ja mineraaliseksi kääntyvä finaali. Vesilisä nostaa makeutta selvästi esiin, jopa kinuskia.

Arvio: Omalaatuinen sherryviski, multainen ja mineraalinen. Mielenkiintoinen ja omalla tavallaan maukas tapaus. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 84/100 (per 1).