Maistetut

Glen Moray Elgin Classic Port Cask Finish 40%

Uudet omistajat lanseerasivat vuonna 2014 Glen Moraylle Elgin Classic -sarjan. Joku voisi väittää, että viittaukset Elgin kaupunkiin ja klassisuuteen haiskahtavat markkinoinnilta – tislaamo on nykyään ranskalaisten omistuksessa.

Elgin Classic -sarjan osana hyllyihin saatiin myös tämä ex-portviinitynnyreissä kahdeksan kuukauden ajan viimeistelty viski. Nyt pudotetaan markkinointi mielestä pois ja keskitytään itse juomaan.

Glen Moray Elgin Classic Port Cask Finish

(40%, OB, NAS, 2015, 70 cl)

Tuoksu: Maltainen ja kukkainen, roséeviinimäinen ja hiukan nahkainen. Vaahtokarkkimaista makeutta, tuoretta heinää, mausteista tammisuutta. Varsin nuoren oloinen, maltaisissa piirteissä myös hiukan kypsymätön. Punaherukkaa, vadelmaa, marjamehua. Kepeä vaikutelma.

Maku: Viskin vastine roséeviinille! Kepeän viininen ja marjaisa, jopa pirskahteleva olemus. Välittömästi miellyttävämpi kuin tuoksu, hedelmäinen makeus jättää raa’ahkon maltaisuuden lähes täysin taka-alalle. Mangoa, vesimelonia, mandariinia, vadelmamehua. Suutuntuma on kevyt ja varsin raikas. Jälkimaku on heinäinen ja maltainen, tammisen mausteinen ja vaniljainen. Kuivahtaa nopeasti, tanniinit ja vihreä tee tulevat reippaina mukaan. Finaali on lopuksi varsin puiseva ja paahteinen, eikä kestä kovinkaan pitkään.

Arvio: Hetkellisesti raikkaan roséeviinimäinen ja mukava, mutta silti pohjimmiltaan vielä varsin nuori ja maltaisuudessaan kypsymätön. 81/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Magazine 90/100 (Joel Harrison), 88/100 (Annabel Meikle).

Deanston 1998/2013 Toasted Oak 56%

Deanston on myynyt Toasted Oakia pääosin suoraan tislaamolta, vaikka pulloja on toki näkynyt myös tislaamon ulkopuolella. Kolme erää on kai tähän mennessä saatu ulos.

Reseptinä on kypsyttää viskiä ensin yhdeksän vuotta uudelleenhiilletyissä (re-charred) ex-bourbontynnyreissä ja sen jälkeen kuusi vuotta entisissä viskitynnyreissä (”ex-whisky”, mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan). Väri on ainakin tumma.

Deanston 1998/2013 Toasted Oak

(56%, OB, 1998–2013, 313 bts., 70 cl)

Tuoksu: Luumua ja rusinaa oikein kunnolla. Kanelia ja leivosmaisuutta, vaniljaa, maapähkinävoita, joulukakkua, kuivattuja sekahedelmiä, siirappisuutta. Maltainen puraisu kaiken makeuden keskellä, yrttisyyttä ja tammista ryhtiä. Fariinisokeria, mokkanahkaa, kahvisuutta. Vesilisä korostaa karamellista makeutta ja leikkaa tammista mausteisuutta.

Maku: Luumuinen ja pehmeä, rusinaa ja suklaata. Karamellinen ja siirappinen makeus kohtaa kahvisen ja yrttisen karvauden – toimii hyvin. Runko ei ole kovin raskas, mutta silti suklainen makeus ja tamminen mausteisuus kantavat hienosti. Maltaisuus, heinäisyys ja paahtoleipä tekevät tästä poikkeavan; kyseessä ei ole mikään sherrymonsteri, vaikka elementit hetkellisesti sitä muistuttavatkin. Jälkimaku on makean tamminen ja mausteinen, erittäin ryhdikäs ja vähintään keskipitkä. Kanelia, joulukakkua, luumua, suklaata, siirappia, pähkinää. Nam. Vesilisä tuo vaniljaa ja leivosmaisuutta, selviä bourbonelementtejä lisää esiin.

Arvio: Parasta maistamaani Deanstonia tähän mennessä. Hyvää! 87/100

Talisker 175th Anniversary 45,8%

Talisker julkaisi tällaisen synttäripullotteen vuonna 2005, kun tislaamotoimintaa tuli kunnioitettavat 175 vuotta täyteen.

Talisker 175th Anniversary

(45,8%, OB, NAS, 2005, 60000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Rasvainen turpeisuus on selvästi esillä. Savuinen ja varsin tamminen, paahteinen. Vaniljakastiketta, hunajaa, pehmeää uunijuuresta, siirappia. Runsas mausteisuus, roteva pippuri etunenässä. Hiukan salmiakkia, tuhkaa, suolaisuutta. Vesilisä tuo esiin hiukan nuorekasta maltaisuutta.

Maku: Savuinen ja rasvainen, vaniljainen ja hiukan juuresmainen. Suolaa, merilevää, merellisyyttä. Yllättävän kevyt runko, todella pehmeä suutuntuma. Hedelmäisyyttä, herukkaisuutta, sitrusmaisuutta, salmiakkia. Jälkimaku on täynnä sitruunalakritsia, suolaisuutta, salmiakkia ja tervaa, mustapippuria – hyvin kepeässä muodossa. Keskipitkä ja varsin kaunis finaali. Vesilisä pehmentää yleisilmettä tuntuvasti, tuo esiin juuresmaisia ja pehmeän hedelmäsosemaisia piirteitä.

Arvio: Mukavan ulotteikas mutta yllättävän kevyt kokonaisuus. Toki erittäin maistuva kaikin puolin. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 20). Dramming 87/100.

Bowmore Cask Strength 56%

Bowmore Cask Strength on kulkenut mukana valikoimassa Screen Printed Label -aikakaudelta saakka. Nyt maistossa pullote myöhemmältä paperietikettien ajalta, noin vuodelta 2004.

Bowmore Cask Strength

(56%, OB, +/- 2004, 70 cl)

Tuoksu: Lihaisa turpeisuus. Rasvainen savu. Luumua, rusinaa, sherryistä otetta. Toisaalta savuisuudessa on kuivakin puolensa. Laventelia, saippuaisuutta. Vaniljaa taustalla. Antiseptisiä aineita, haavanpuhdistusaineita. Mineraalinen ja suolainen. Tervaa, ruohoisuutta. Vesilisä vapauttaa omenaisuutta ja sitruksisuutta.

Maku: Roteva, hiilisavuinen kokonaisuus. Yllättävän raskaan oloinen runko. Turpeisuutta, raskasta rasvaisuutta. Lihaisuus ei tunnu niin kuin tuoksussa. Lääkemäisyyttä, haavanpuhdistusainetta. Mineraalisuutta, suolaisuutta, lyijyä. Tervaa. Jälkimaku hiilisavuinen, lääkemäinen, lyijyinen, aavistuksen persikkainen, ruohoinen. Keskipitkä. Vesilisä tuo hedelmäistä pehmeyttä, aprikoosia ja omenaa mukaan.

Arvio: Erittäin lääkemäinen ja suurieleinen Bowmore. Hiilinen savuisuus on hiukan yllättävääkin. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whisky Monitor Database 81/100 (per 13).

Longmorn 15 yo 45%

Longmornin pidetty 15-vuotias katosi markkinoilta jokunen vuotta sitten. Äskettäin se korvautui kokonaan uudella 16-vuotiaalla.

Moni on silti sitä mieltä, että nimenomaan se 15-vuotias oli aito asia – ja totta kai vanhojen pullojen hinnat lähtivät nopeaan nousuun. Nyt kyseinen tuote maistossa miniatyyrinä.

Longmorn 15 yo

(45%, OB, +/- 2005, 5 cl miniature)

Tuoksu: Hunajaa, apilankukkaa, maltaisuutta ja nättiä yrttisyyttä. Pihkaisuutta, kuivaa ja vahamaista tammea. Hapokas maltaisuus toimii hienosti. Sitruksisuutta, mandariinia, mineraalisuutta, kukkaista kepeyttä, sitruunamelissaa, minttua. Kepeyden vastapainona on melko raskasta öljyisyyttä, läpitunkevaa mehiläisvahaa. Hyvä balanssi, todella herkullinen vaikutelma. Vesilisä tuo esiin heinää ja saippuaisuutta.

Maku: Hieno yhdistelmä sitruksista kirpeyttä ja öljyistä maltaisuutta. Kuivaa tammisuutta ja mehiläisvahan intensiivisyyttä. Hedelmäteetä, hunajaa, mandariinia, aprikoosia, minttua, siirappista makeutta. Suutuntuma on öljyinen ja tekstuuri tiivis. Maltaisuus toimii hienosti, eucalyptus ja sitruksisuus maistuvat kirpeinä. Jälkimaussa tammi ottaa suuren roolin, se kulkee upean vahamaisena ja kuivana hamaan loppuun saakka. Musta tee, kuivatut sekahedelmät, kaneli, pieni pippuri, minttu – komea finaali. Vesilisä korostaa aprikoosia.

Arvio: Upea yllätys. Erittäin hieno, tasapainoinen ja suuriluonteinen viski. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 82/100 (per 6).

Bowmore 15 yo Mariner Screen Printed Label 43%

Ensikosketukseni Bowmoren Screen Printed Label -aikakauteen oli 12-vuotias, joka löi täysin ällikällä. Nyt käsissä on 15-vuotias Mariner, joka on tullut tunnetuksi turpeisesta suolaisuudestaan.

Mariner on tullut nimikkeenä mukaan valikoimaan nimenomaan Screen Printed Label -aikakaudella. Näyttää sitä nykyvalikoimassakin vielä pyörivän, vaikka ei enää kovin laajalti saatavilla.

Bowmore 15 yo Mariner Screen Printed Label

(43%, OB, +/- 2000, 70 cl)

Tuoksu: Pehmeän savuinen, laventelinen, makean tamminen. Apteekin salmiakkia, suolaisuutta. Tiettyä paljasta turpeisuutta ja mineraalisuutta. Minttua, Polka-karamelleja, akaasiahunajaa. Hiukan tervaa. Mangoa, aprikoosia, omenahilloa. Herkullinen kattaus.

Maku: Nuotiosavua, laventelia, salmiakkia, suolaa. Selvästi tuoksua merellisempi, suolavesi todella maistuu. Tasapainoinen silti, koska makeuttakin löytyy runsaasti – pehmeää hedelmäisyyttä ja hunajaa. Turve ja maltaisuus ovat hyvin esillä, tammikin nousee nopeasti. Miellyttävä suutuntuma, runko keskitäyteläinen ja tekstuuri elävä. Jälkimaku on varsin paahteinen ja tamminen. Suolaisuus korostuu todella selvästi, salmiakki samoin. Tästä jää jano! Turve on läsnä myös jälkimaussa, samoin terva. Hedelmäteetä, kurkkupastilleja, mineraalisuutta. Yllättävänkin pitkä finaali, joka tuntuu lopulta melkein suolakiveltä.

Arvio: Suolainen ja laventelinen, pehmeän hedelmäinen ja kevyen savuinen. Herkkua. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 86/100 (per 2). Smoke On The Water, ”Todella herkullinen 15-vuotias viski”.

Glendronach 18 yo Tawny Port Finish 46%

Glendronach julkaisi vuonna 2010 Tawny Port Finish -pullotteen, joka sisälsi 20-vuotiasta viskiä. Sen jälkeen samasta tuotteesta nähtiin 15-vuotias versio vuonna 2011.

Vuonna 2014 oli kolmannen ex-portviinitynnyreissä viimeistellyn viskin vuoro. Tällä kertaa se julkaistiin 18 vuoden ikäisenä. Kyseiset Tawny-portviinitynnyrit ovat tiettävästi pitäneet portviiniä sisällään vähintään kymmenen vuotta, joten ihan kunnon puusta pitäisi olla kyse.

Glendronach 18 yo Tawny Port Finish

(46%, OB, 2014, 70 cl)

Tuoksu: Viininen ja hiukan hikinen. Kumitossua, multaisuutta, maakellaria, tunkkaisia mattoja. Rusinaisuutta, kirsikkkaa, paksua ja siirappista makeutta. Todella korostunut portviinisyys, irrallaan ja kerrostuneena. Kermatoffeeta, mokkanahkaa. Pieni salmiakkinen vivahde. Kokonaisuutena ei oikein toimi millään tasolla. Vesilisä avaa hiukan hedelmäisyyttä, ylikypsiä sekahedelmiä ja joulukakkumaisuutta.

Maku: Suklainen ja viininen, selvästi tuoksua parempi. Salmiakkinen ja yrttinen ote tulee heti selväksi, minttua ja pientä tervaa. Siirappia, toffeeta, hilloisuutta. Suutuntumassa on pehmeät tanniinit ja tammi selvästi esillä. Varsin runsas kokonaisuus, mutta ei mikään valtavan täyteläinen. Portviini hallitsee silti edelleen, nahkaisena ja varsin marjaisena. Jälkimaku on suklainen ja täynnä portviiniä, mutta jää hiukan suppeaksi. Salmiakkia, toffeeta, vadelmaa, tammisuutta. Keskipitkä. Vesilisä terävöittää viiniä entisestään.

Arvio: Liian viininen. Portviinifinistely on lyönyt yli ja itse viski jäänyt jyrän alle. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100. Whisky Magazine 87/100 (Annabel Meikle), 87/100 (Neil Ridley).

Highland Park 16 yo Odin 55,8%

No niin, pahvilaatikko auki, muovikääre irti ja viikinkivene vesille. Highland Parkin uusi tulokas on käsillä.

Odin on siis Valhalla Collectionin neljäs ulostulo. Se on kypsynyt pääosin ex-sherrytynnyreissä, mutta jonkin verran ex-bourboniakin näin isoon erään on uponnut (tarkka kuvaus: first fill sherry casks & refill hogsheads).

Taas täytyy pyyhkiä hintalaput, puukehikot ja markkinointivideot pois mielestä, kun tätä ryhtyy maistamaan. Tämä on kuitenkin vain viskiä.

Highland Park 16 yo Odin

(55,8%, OB, 2015, Valhalla Collection, 17000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Varsin sherryinen. Luumua ja rusinaa, hiukan kirsikkaa. Erottuva turpeisuus mukana, tiettyä havuisuutta ja kanervaisuutta. Tummaa suklaata. Paksu, varsin turpea maltaisuus. Siirappisen makea, hunajaisuutta ja toffeeta riittää. Pieni metallisuus taustalla. Vesilisä avaa kermaisia ja omenaisia sävyjä.

Maku: Öljyinen ja turpeisen raskas ensipuraisu. Luumuinen, makea sherryisyys hyökyy heti päälle. Rasvainen ja hiukan likainen paletti, silkkisellä suutuntumalla. Rusinaa, kirsikkaa, ylikypsää omenaa, siirappia, hiukan tervaakin. Tummaa suklaata, kaakaota, toffeeta. Omenainen hapokkuus pitää terävyyden mukana, samoin tammisuus ja minttuisuus. Jälkimaku on silkkaa kaakaota ja luumua. Rasvaisuus ja havuisuus ovat voimakkaasti läsnä, samoin pehmeä turpeisuus. Metallisuutta ja kuivalihaa, savumakkaraa, pähkinäisyyttä, rusinaa, rancio-fiilistä. Varsin pitkä ja runsas finaali. Vesilisä pehmentää tammen purevuutta.

Arvio: Maukas ja järeä viski. Luumuinen, öljyinen ja rotevan turpeinen kattaus. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100.

The Macallan Fine Oak Masters’ Edition 40%

Masters’ Edition on yksi harvemmin kaupoissa näkyvistä Macallanin Fine Oak -sarjan viskeistä. En edes oikein tiedä, mitä siitä pitäisi ajatella.

Omaan makuuni Fine Oak -sarja on ollut heikkoa kautta linjan, mutta ehkä poikkeus vahvistaa säännön. Tuotteen nimi on ärsyttävä, mutta se täytyy nyt vain unohtaa.

The Macallan Fine Oak Masters’ Edition

(40%, OB, NAS, +/- 2014, 70 cl)

Tuoksu: Puuromainen, vaniljainen ja tunkkainen. Kukkaisuus on sekavaa, hedelmistä löytyy banaania, ylikypsää appelsiinia ja makeaa omenaa. Hunajaa ja paksua vaniljakastiketta. Kanelia, kaakaota, rasvaista ja raskasta makeutta, maapähkinävoita. Ei valitettavasti juuri houkuttele.

Maku: Kermainen ja pehmeä, maitosuklainen ja puuromainen kokonaisuus. Tyypillistä Macallanin nuorta nykytyyliä, ei erotu nuorempien Fine Oakien joukosta mitenkään. Makeaa hedelmäsalaattia, banaania, kookosta, kukkaisuutta, toffeeta. Maltaisuudessa on varsin hapan kierre. Suutuntuma on kermaisuudesta huolimatta vetinen ja tekstuuri luonteeltaan ohuehko. Jälkimaku happamoituu selvästi, kaakao ja kaneli maistuvat, tammisuudessa on kireä ja kuiva sävy. Pähkinäisyyttä ja ylikypsiä sekahedelmiä. Ei kovinkaan kummoinen finaali.

Arvio: En pidä tästä oikeastaan yhtään. Tusinatavaraa. 78/100

Bowmore 2002/2013, Malts of Scotland 56,8%

Lasissa on tällä kertaa Malts of Scotlandin pullottamaa nuorehkoa Bowmorea. Ex-bourbontynnyristä.

Bowmore 2002/2013, Malts of Scotland

(56,8%, Malts of Scotland, 10/2002–10/2013, Bourbon Hogshead, Cask #MoS 13048, 282 bts., 5 cl miniature, 1 of 96)

Tuoksu: Lihaisa, turpeinen ja sitruksinen. Iso ja vahva, tulee Tempest heti mieleen. Tervaa ja salmiakkia, rasvaisuutta, suolaa, mineraalisuutta. Herukkainen, kirpeän yrttinen ja napakan hapokas kaiken savun ja lihan vastapainoksi. Herkullinen tuoksu, ehdottomasti. Vesilisä tuo minttuista makeutta ja vaniljaa mukaan.

Maku: Sitruksinen ja suolainen, salmiakkinen ja herukkaisen kirpeä. Jää tuoksusta pykälän verran jälkeen syvyydessä. Tervaa ja palvikinkkua, mineraalisuutta, yrttisyyttä. Suutuntuma on napakka ja varsin kuiva. Suolaisuus korostuu, tammi pysyy nätisti aisoissa. Maltaisuus on hiukan kireää ja hapanta, mutta toimii hyvin lihaisuuden kanssa. Jälkimaku on salmiakkinen ja savuinen. Nyt se tammikin nousee. Viherherukkaa, sitruunaa, hapokasta valkoviiniä, kinkkua. Keskipitkä finaali. Vesilisällä ruohoisuus ja metisyys heräävät.

Arvio: Painii Tempestin kanssa samassa sarjassa eikä jää siitä juuri jälkeen. Hyvää. 87/100