NAS

Bruichladdich Rocks 46%

Bruikan perustuotteiden sarjaan kuuluva Rocks on kypsynyt ex-bourbontynnyreissä. Aiempi versio oli viimeistelty makeissa ex-Banyuls-viinitynnyreissä, mutta tässä versiossa ei enää sellaista merkintää ole. Itse asiassa tietoa on tarjolla hyvin vähän, joten nyt mennään pelkällä tuntumalla.

Bruichladdich Rocks

(46%, OB, NAS, +/- 2012, 20 cl)

Tuoksu: Karamelliä, lihaisaa makeutta. Hyvin hento mutta tunnistettava turve (olisiko tässäkin 5 ppm niin kuin Laddie Tenissä?). Suolaa. Esanssisuutta. Pelkän tuoksun perusteella tätä ei arvaisi viskiksi, maltaisuutta ei löydy. Löytyy makean saippuainen hedelmäisyys ja ruohoinen koneöljy. Aika outo kokonaisuus.

Maku: Lähtee laveasti: herukkaista marjaisuutta, kirpeää hedelmäisyyttä, paljasta turpeisuutta, tylppää maltaisuutta ja terävää, viinimäistä hapokkuutta. Ensimaun vyörystä huolimatta makuprofiili on blendimäisen lattea ja suutuntuma jotenkin vetinen. Maun keskivaihetta ei edes huomaa. Jälkimaku on heiveröinen, aavistuksen mausteinen (kanelia) ja miedon hedelmäinen. Balanssi on pahasti vinossa.

Arvio: Pettymys hienon kymppivuotiaan jälkeen. Blendimäinen ja ohut kokonaisuus. 78/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100. Whisky Monitor Database 76/100 (per 2).

Jura Superstition 43%

Vuonna 1810 perustetun Juran Superstitioniin käytetyt vanhimmat viskit ovat 21- ja 30-vuotiaita, mutta silti valtaosa siitä on nuorta heavily peated -viskiä. Ei muuta kuin maistamaan.

Jura Superstition

(43%, OB, NAS, +/- 2012, 35 cl)

Tuoksu: Makean sherryinen ja pehmeän turpeinen. Lötsähtänyt kakkupohja, jonka päällä on tummuneita banaaneja. Todella rasvainen ja raskas vaikutelma. Hedelmäisyys on savuista ja ylikypsää. Saippumainen vaikutelma, appelsiinimarmeladia ja päärynää.

Maku: Äitelään tuoksuun nähden yllättävän lempeä ja pyöreä. Paksun maltainen ja ronski ensivaikutelma. Tietty ”juramaisuus” tuntuu, öljyinen suutuntuma ja tanniininen makeus. Jälkiruokaviiniä, kypsiä hedelmiä, sherryä, mallasta… Hyvä kattaus. Jälkimaku on makean hedelmäinen, pehmeän turpeinen ja mukava.

Arvio: Tuoksu luo ennakkoluuloja, siinä mielessä viski on nimensä veroinen. Makea ja miellyttävä kokonaisuus, joskaan ei herätä suuria intohimoja. Vierekkäin maisteltuna Juran 16-vuotias on selvästi tätä mausteisempi sekä tuoksun että maun osalta. Siinä on kanelia, kun tässä on läpitunkeva turve. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 81/100. Dramming 84/100. Whisky Monitor Database 76/100 (per 2).

Hazelburn CV 46%

Hazelburn on pienin Springbankin kolmesta viskimerkistä, ja sekin nimetty lopetetun Campbeltown-tislaamon mukaan. Se tislataan kolmeen kertaan, eikä siihen käytettävää mallasta ole kuivatettu turpeensavulla.

Nyt maistelussa Hazelburnin yleispätevä CV-pullote. Hazelburnia ei pidä muuten sekoittaa Hazelwoodiin, jota The Balvenien ja Glenfiddichin omistaja tislaa Kininvien tislaamolla (okei, Kininvieltä saadaan niin harvoin mitään pullotteita, että sekaannuksen vaara lienee pieni).

Hazelburn CV

(46%, OB, NAS, +/- 2012, 20 cl)

Tuoksu: Voimakkaan hedelmäinen – aprikoosia, appelsiinia, luumua. Mustia oliiveja. Aika terävä, vähän liuotinmainen, hedelmäiseksi kuivahko. Ei järin kutsuva eikä mitenkään springbankmainen.

Maku: Hedelmäinen lähtö, mutta kapealla makuprofiililla. Tietty öljyinen ja ruohoinen Springbank-ailahdus tulee keskivaiheilla, mutta loppua kohden kuivatut hedelmät ja maltaisuus voimistuvat. Toffee jää taakse ja kuiva mausteisuus nousee pintaan. Jälkimaussa tuntuu taas aprikoosia ja appelsiinia, mutta maku on kapea.

Arvio: Vaatimaton esitys. Hedelmäistä mallasta ja kuivaa pistävyyttä. Tässä ei ole mitään sellaista, mikä jäisi erityisen myönteisenä mieleen. Maku on sekava eivätkä nyanssit erotu. 78/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100. Whiskynotes 70/100. Whisky Monitor Database 81/100 (per 12).

Longrow CV 46%

Longrow on yksi kolmesta Springbankin tuottamasta merkistä ja nimetty erään lopetetun Campbeltown-tislaamon mukaan. Mallas on turvesavustettua ja maku sen mukainen.

Longrow’n CV-julkaisuun käytetyt viskit ovat kypsyneet ex-bourbontynnyreissä ja ex-sherrytynnyreissä. Tislaamon mukaan se sisältää 6-, 10- ja 14-vuotiaita viskejä, mutta mene ja tiedä. Mitä jos joukkoon on päässyt livahtamaan myös 11-vuotiasta? Tai 13-vuotiasta?

Longrow CV

(46%, OB, NAS, +/- 2012, 20 cl)

Tuoksu: Makean sherryinen savu tuntuu ensiksi. Voita on pannulla paljon, savustettu palvikinkku höyryää. Samalla jonkin vaniljainen ja hunajainen pyrkii pintaan. Myös suolaista lääkemäisyyttä löytyy. Tietty springbankmaisuus (täyteläinen toffee, öljyinen ruohoisuus) tuntuu sekin.

Maku: Kuivempi ja terävämpi kuin tuoksu antaa odottaa. Alkupiston jälkeen lähtee makean maukkaana, mutta ohenee keskivaiheilla katajaiseksi ja paahteiseksi. Turpeisuus nousee kunnolla vasta jälkimaussa, jossa BBQ-possu maistuu taas. Suutuntuma on pyöreä ja kokonaisuus linjakas.

Arvio: Maukas ja monipuolinen savuviski. Lupailee tuoksussa jopa vieläkin enemmän. Silti maku lunastaa odotukset. Hyvää! 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100. Whiskynotes 84/100. Whisky Monitor Database 82/100 (per 9).

Glenrothes Alba Reserve 40%

Vuonna 1879 perustettu Glenrothes on Rothesin alueen klassikkotislaamo. Nykyään kaikki Glenrothesit ovat vuosikertamerkittyjä – vain Select Reserve ja Alba Reserve ovat poikkeuksia.

Nyt käsissä siis tuo Alba Reserve. Sehän on jo nimensä mukaan kypsynyt amerikkalaisissa barrel-kokoisissa ex-bourbontynnyreissä (Quercus Alba).

Glenrothes Alba Reserve

(40%, OB, NAS, +/- 2012, 70 cl)

Tuoksu: Herkkä. Vaniljaa ja kookosta, hieman olkea, aavistus kirpeää sitrusta. Miellyttävä maltaisuus. Hiukan kuparia? Kukkainen.

Maku: Täyteläinen, todella pehmeä ja vaikuttava. Pyöreä body, herkullinen maku täyttää koko suun heti. Vaniljaa, hunajaa, hieman banaania. Vähitellen kukkainen mausteisuus ja hento yrttisyys nousevat. Pitkä, miellyttävän tamminen ja hunajainen jälkimaku. Kokonaisuus hienosti tasapainossa.

Arvio: Yllättävä yhdistelmä jykevää täyteläisyyttä ja kirpeää herkkyyttä. Tasapainoinen suutuntuma, herkullinen viski. 87/100 

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100. Whisky Monitor Database 81/100 (per 2).

Springbank CV 46%

Vuonna 1828 perustettu Springbank on yksi harvoista jäljellä olevista Campbeltownin tislaamoista. Tästä Cv:stä on pitkään kiistelty, tuleeko nimi Curriculum Vitaesta vai Chairman’s Vatista. Edellinen on ilmeisesti oikea tulkinta, ansioluettelosta on kyse.

Springbankin CV on melkoinen sekoitus: se sisältää tislaamon mukaan entisissä bourbon-, sherry- ja portviinitynnyreissä kypsytettyjä 8–30-vuotiaita viskejä.

Springbank CV

(46%, OB, NAS, +/- 2012, 20 cl)

Tuoksu: Makea ja kirpeä. Havunneulasia, greippiä, ruohoa, poltettuja tulitikkuja. Makeudessa toffeeta, sherryä, palasaippuaa. Jotain hiukan ummehtunutta taustalla.

Maku: Kuivakka ja hiukan imelä kirpeys seuraa tuoksua. Kaikkineen maku on vain hiukan tuoksua monipuolisempi. Voi käy pannulla pikaisesti, samoin toffee häipyy pian. Maun keskivaiheilla mausteisuus korostuu. Jälkimaku kuivahtaa selvästi ja muuttuu kevyen savuiseksi tammeksi. Tietty ohuus vaivaa.

Arvio: Eri-ikäisistä tisleistä yhdistelty kokonaisuus tuntuu nuorelta, sen verran ohut ja kuiva se on. Springbankin mehevä lihaisuus ja öljyinen toffeemaisuus loistavat poissaolollaan. Jättää vaisun ja pettyneen olon. Takaisin tynnyreihin! 79/100 

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100. Whiskynotes 75/100. Whisky Monitor Database 79/100 (per 11).

Kilchoman Spring 2011 Release 46%

Kilchomanin Spring 2011 Release on yhdistelmä 3–4-vuotiaita viskejä. Ensin niitä on kypsytetty entisissä Buffalo Tracen barrel-kokoisessa ex-bourbontynnyreissä (fresh ja refill), sitten Miguel Martinin oloroso-sherrytynnyreissä (fresh butt).

Kilchoman Spring 2011 Release

(46%, OB, NAS, 2011, 70 cl)

Tuoksu: Omaperäisen nokinen ensivaikutelma! Nokisavuksi sitä voisi kutsua, hehkuvia hiiliä tuhkassa. Siitä huolimatta tuoksu on houkuttelevan raikas ja suolainen, aavistuksen makea ja vaniljainen. Samalla mukana on laiturinlankkuja, merilevää ja kosteaa köyttä, kuten monessa klassisessakin Islay-viskissä.

Maku: Kuiva ja savuinen. Hiilinen perusmaku seuraa täysin tuoksua. Salmiakkijauhe maistuu vahvasti, suolaa ja lääkettä löytyy. Silti maku on vaniljainen eikä yhtään tunkkainen. Jälkimaku makeutuu selvästi.

Arvio: Tislaamon kuudes julkaisu maistuu ikäistään kypsemmältä. Nokisavu on tiukan hiilinen, eikä distillery characterista voi erehtyä. Vahvan salmiakkinen esitys ei jätä mitään arvailujen varaan. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whiskynotes 81/100. Dramming 86/100. Whisky Monitor Database 85/100 (per 12).

Laphroaig Triple Wood 48% (2011)

Laphroaigin Triple Wood on kypsynyt ensin barrel-kokoisissa (noin 180 litraa) ex-bourbontynnyreissä, sitten quarter cask -tynnyreissä (noin 105 litraa) ja lopuksi butt-kokoisissa ex-sherrytynnyreissä (500 litraa, tiettävästi oloroso-sherry). Mutta onko se hyvää?

Laphroaig Triple Wood

(48%, OB, NAS, +/- 2011, 100 cl)

Tuoksu: Savua ja antiseptisia aineita. Samalla vaniljaa, aika voimakkaana vielä. Kaminan päällä kuivuvaa villasukkaa. Jotenkin olkinen fiilis. Makeudessa on jotain erikoista ja vähän äitelääkin – vaahterasiirappia?

Maku: Alussa kitkerä tammi ja makea vanilja taistelevat. Eukalyptusta ja teetä. Savuinen lääkemäisyys ja Laphroaigille tyypillinen nokinen maku painavat päälle. Orastavaa maltaisuutta tuntuu silti taustalla. Jälkimaku on makeutuva ja lämmittävä, kun tammen kitkeryys hiukan hellittää.

Arvio: Hiukan epätasapainoinen viski. Tammisuus voittaa vaniljan, savu demppaa loput. Quarter Caskiin verrattuna paljon vähemmän suolaa, merilevää ja salmiakkia – pehmeämpi ja helpompi. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Whiskynotes 88/100. Dramming 87/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 11).

Aberlour A’bunadh Batch #37, 59,6%

Vuonna 1879 perustettu Aberlour tuottaa nykyään Ranskan myydyimmät viskit. A’bunadh on peräisin ex-olorosotynnyreistä ja sisältää tiettävästi noin 10–15-vuotiasta viskiä, vähän erästä riippuen.

Aberlour A’bunadh Batch #37

(59,6%, OB, NAS, +/- 2012, 70 cl)

Tuoksu: Monitasoinen. Suklaata, pähkinää, nahkaa, rusinaa. Voimakas paahteinen vaikutelma. Mieleen muistuu joulunajan hedelmäinen kuivakakku, joka on kostutettu sherryllä. Lämmin, hunajainen fiilis.

Maku: Todella vahva ja lämmittävä, täyteläisen suklainen, kermainenkin. Runko on pyöreä ja tukeva. Ilman vettä alkoholi polttelee, mutta veden avulla sävyt aukeavat paremmin, mausteinen herukkaisuus etunenässä. Kuivatut hedelmät maistuvat, aprikoosi ja taateli ainakin. Paahteisuus kulkee mukana koko ajan. Jälkimaku on tupakkainen, kanelinen ja runsas.

Arvio: Ilmeisen verraton jouluviski – tuhti ja kompleksinen, suklaata ja kuivakakkua. Jo tumma väri ja nenään hyökyvä alkoholi lupaavat vastaansanomatonta makuelämystä. Hieno, raskas viski! 88/100

Laphroaig Quarter Cask 48%

Johnstonin perheen maanviljelijät aloittivat tislaamisen ensin salassa, kunnes perustivat Laphroaigin tislaamon 1815. Nyt maistelussa vanha tuttu Quarter Cask, josta ei ole tullut koskaan tehtyä kunnon maistelunuotteja.

Nimi tulee siis 105 litran tammitynnyreistä, joiden tuomaa kypsytysnopeutta tässä on hyödynnetty.

Laphroaig Quarter Cask

(48%, OB, NAS, +/- 2011, 33.33 cl)

Tuoksu: Voimakas suola, lääkemäinen aromi. Jodia, merilevää. Silti vähän tunkkainen. Savuista, märkää villakangastakkia. Turve leijuu taustalla. Yleisvaikutelma savuisen pistävä ja vähän raaka, epäselvä.

Maku: Vahva lääkemäisyys ja suolaisuus tulevat kärjessä. Maltainen runko, joka ei ole kovin tukeva. Tietty mausteisuus, pippurisuus tuntuu lopussa voimakkaampana. Ja tietysti savu, se on ilmeinen koko matkan. Tamminen jälkimaku kuolee melko nopeasti, jättää suuhun vain pippurisuuden ja kovat tanniinit.

Arvio: Savuviskien nuori kukkopoika on ilmeisesti yhdistelty 8–11-vuotiaista tisleistä. Mitään kovin herkkää tai hienostunutta tässä ei ole, mutta tunnelma on silti vaikuttavan raaka. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whiskynotes 87/100. Dramming 90/100. Whisky Monitor Database 87 (per 7).