Kirjoittaja: Lauri

Bowmore 11 yo 2001/2012, Sansibar 46,9%

Saksalaisen Sansibarin pullotteita tunnetuimpia lienevät tummat sherryherkut. Tällä kertaa maistossa kevyempää Bowmorea, oletettavasti ex-bourbonista.

Bowmore 11 yo 2001/2012, Sansibar

(46,9%, Sansibar, 2001–2012, 263 bts., 70 cl)

Tuoksu: Salmiakkinen ja trooppinen. Voimakas kiivi. Mangoa, cantaloupemelonia, persikkaa. Mieto turpeensavu ja tervaisuus, pekoni. Vihreää omenaa, hedelmäisiä salmiakkikarkkeja. Eucalyptusta, raikkautta, kirpeää maltaisuutta. Hieno tuoksu. Vesilisä paljastaa poltettuja tulitikkuja.

Maku: Hyvin mieto aloitus, monihedelmämehu ja mieto lakritsi maistuvat. Vähitellen terva ja turve tulevat esiin, mutta suutuntuma jää kevyeksi. Kokonaisuus on tasapainoinen ja hieno – päärynää, kiiviä ja melonia löytyy – mutta potkua puuttuu. Salmiakkisuus ja tammisuus nousevat vasta jälkimaussa, joka ei sekään säkenöi. Maltaisuus tuntuu pehmeänä, löytyy anista ja greippiä. Sinänsä maistuva loppuliuku jää lyhyeksi. Vesilisä korostaa päärynäistä karkkimaisuutta.

Arvio: Virkistävän trooppinen ja herkullinen mutta maultaan vähän puhditon Bowmore. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100.

Strathisla 40 yo 1970/2011, The Whisky Agency & Malts of Scotland 59,6%

Strathislan juuret tislaamona ulottuvat 1200-luvulle. Sen tuottama tisle on joidenkin lähteiden mukaan aivan erityisen herkkää tammisuudelle, joten hiukan arveluttaa, miten tämä viski on kestänyt 40 vuotta pienehkössä sherrytynnyrissä.

Strathisla 40 yo 1970/2011, The Whisky Agency & Malts of Scotland

(59,6%, The Whisky Agency Private Stock, joint bottling with Malts of Scotland, 1970–2011, oloroso hogshead, 204 bts., 70 cl)

Tuoksu: Erittäin sherryinen ja paksu. Muhkeaa tummaa suklaata, kuivia luumuja ja rusinoita. Viikunaa, marjaisuutta (mustikkaa), kovia toffeekarkkeja, hiukan kuivaa nahkaa. Tupakkalaatikkoa, aavistus kumisaapasta. Voimakas ja hieno kokonaisuus. Lisätty vesi paljastaa kirsikkaisuutta ja marsipaania.

Maku: Paksu ja runsas. Sherry on ryhdikästä eikä ainakaan turhan makeaa. Pähkinäisyyttä, karvasta kahvilikööriä, nahkaa, tupakkaisuutta. Maltaisuus maistuu tummana. Vähitellen kova toffeekarkkikin löytyy, mutta makeus ei missään vaiheessa pääse kunnolla esille. Kuivattuja hedelmiä ja lakritsia on sitäkin enemmän. Tummaa suklaata, Van Houten -kaakaota, maustepippuria ja tammea. Suutuntuma on kuiva ja maut runsaita. Jälkimaku alkaa vahvan tammisena ja mausteisena, kunnes mustikkaisuus ja mustaherukan lehdet ja kahvisuus puhkeavat esiin. Erittäin pitkä finaali. Vesilisä tuo eucalyptusta ja raikkautta.

Arvio: Runsas, syvä ja massiivinen mutta hyvin kuiva sherryjyrä. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whisky Monitor Database 93/100 (per 1).

Glenmorangie 10 yo 40%

Usein tulee valitettua, miten kaikki tutut viskit vain huononevat, kun aikaa kuluu ja uusia tuotteita tulee markkinoille. Ennakkotietojen perusteella nyt saattaisi olla käsissä viski, joka sotii tuota väitettä vastaan.

Vuonna 1843 perustettu Glenmorangie siirtyi vuonna 2004 suuren ranskalaisen luksusyhtiön omistukseen. Pian sen jälkeen myös 10-vuotiaan perusmallin etiketti ja pakkaus muuttuivat. Samalla nimeen lisättiin sana Original.

Pidän Originalia hyvänä viskinä, mutta miten on tämän edeltäjän laita?

Glenmorangie 10 yo

(40%, OB, +/- 2000, 5 cl miniature)

Tuoksu: Päärynä dominoi. Pirteä maltaisuus, tuore tammisuus ja makea vanilja tukevat hedelmäistä vaikutelmaa. Huonepalvelun tuoksu, kiillotusainetta ja yrttisaippuaa. Bourbontynnyri tuntuu, melassi ja mausteet. Raikas mutta kapea, nuori kokonaisuus.

Maku: Päärynäinen ja tuoreen tamminen, silti varsin ohut. Valkoviinimäinen, mineraalinen ja hennon sitruksinen maku, jossa on melassia ja vaniljaa. Päärynän lisäksi löytyy punaista omenaa ja ananasta. Makupaletti on kapea. Jälkimaku alkaa paahdetun tammitynnyrin voimalla, mutta sulaa nopeasti kanelin ja kireän maltaisuuden kautta minttuun ja vaniljaan. Kaikki vähänkään syvät maut haihtuvat nopeasti, ja vain sitruksinen alkoholisuus jää pyörimään suussa.

Arvio: Varsin tavanomainen mallasviski, jossa kypsytyksen bourbonvaikutus korostuu. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 75/100 (per 7).

Bunnahabhain 38 yo 1972/2011, Silver Seal 46%

Bunnahabhainin 1960–1970-lukujen vaihteen vuosikerroissa on monia huippuja. Yksityisillä pullottajilla on niitä myynnissä runsain mitoin, jopa melko kohtuulliseen hintaan. Nyt maistelussa Silver Sealia, ex-sherrytynnyristä.

Bunnahabhain 38 yo 1972/2011, Silver Seal

(46%, Silver Seal, Sestante Collection, 1972–2011, 131 bts., 70 cl)

Tuoksu: Todella intensiivinen. Oloroso-sherryä, luumua, viikunaa ja suklaata. Konsentroitunutta makeutta, vadelmaa ja kirsikkaa, veriappelsiinia ja ananasta. Raikasta mineraalisuutta, paahtunutta tammea. Tiettyä kahvisuutta. Upea, tiivis tuoksu. Vesilisä tuo esiin raikkaan havuisuuden, eucalyptuksen, aniksen ja hunajan.

Maku: Marjaisa ja mausteinen jo heti aluksi – tynnyrin väsymisestä ei ole tietoakaan. Suolaisuutta, luumua, suklaata, viikunaa. Hapokasta maltaisuutta, ripaus pippuria, intensiivistä paahteisuutta ja tammisuutta. Voimakas ja syvä, erittäin vangitseva ja tiivis tekstuuri. Maku räjähtää suussa pienestä tipasta monen tason rakennelmaksi. Vadelmaa, mustaa teetä, salmiakkia… Jälkimaku on rotevan tamminen ja oliiviöljyinen, löytyy kaakaota ja vadelmaa, suolaa ja anista. Vesilisä erottelee hunajan ja korostaa maun loppuosaa. Huh.

Arvio: Loistava iäkäs Bunna, jonka intensiivisuus on aivan omaa luokkaansa. 94/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100.

Highland Park Harald 40%

Highland Parkin The Warrior Series julkaistiin kolmen pullotteen voimin tax free -myyntiin keväällä 2013. Harald oli ensimmäisen erän kallein tuote. Toinen kolmikko tuotiin markkinoille saman vuoden syksyllä.

Highland Park Harald

(40%, OB, NAS, travel retail, The Warrior Series, 2013, 70 cl)

Tuoksu: Erittäin rasvainen ja yllättävän raskas. Paksu, tunkkainen maltaisuus jyrää. Moottoriöljyä, aamupuuroa, silkkaa turvetta. Hunajaa, apilaa, tuoretta ruohoa. Runsas hedelmäisyys, appelsiinimehua ja mangoa ja vesimelonia. Ei silti houkuttele, jotain eltaantunutta tässä on.

Maku: Taso nousee tuoksusta selvästi. Hunajainen turvesavu maistuu heti miellyttävästi, kanervaisuus löytyy myös. Maltaisuus on yllättävän pirteää ja vaikutelma melkeinpä mineraalinen. Rasvaisuus ja moottoriöljy korostuvat, mutta raikas appelsiini ja savu virkistävät vaikutelmaa. Suutuntuma on silkkinen mutta melko ponneton loppua kohti. Jälkimaku on hunajainen, kanelinen, havuinen, sitruksinen, melko lyhyt. Tietty vetisyys vaivaa loppuun asti.

Arvio: Kelvollinen perustason Highland Park. Eväitä tässä olisi enempäänkin. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 81/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 4).

Port Ellen 28 yo 1982/2010, Whiskysite.nl & QV.ID 57,5%

Nyt on mielenkiintoinen viski käsissä: hollantilaisen Whiskysiten ja keräilijä Luc Timmermansin yhteispullote, joka on viettänyt 28 vuotta noin 320 litran refill-sherrytynnyrissä.

Port Ellen 28 yo 1982/2010, Whiskysite.nl & QV.ID

(57,5%, QV.ID Belgium, joint bottling with Whiskysite.nl, 1982–2010, refill sherry puncheon, 72 bts., 70 cl)

Tuoksu: Turvetta ja toffeeta. Kuiva savu ja makea rusinaisuus yhdistyvät. Sisäkumia, karviaismarjaa, sitruunankuorta, ruohoa. Satulaa, jotain antiseptistä. Häivähdys suklaata. Mineraalisuutta, hapokasta jälkiruokaviiniä. Upea. Veden lisääminen tuo esiin suolaisuutta ja rasvaisuutta.

Maku: Täyteläinen ja raskas, silti jotenkin raikas ja monitasoinen. Hiljaiseksi vetää – wow. Savua, turvetta, sherryä, lääkemäisyyttä, toffeeta, sitruunaa, rusinaa, ruohoisuutta, nahkaa, suklaata, luonnonkumia. Suutuntuma on rasvainen ja maut runsaita. Toffeen makeus leikkaa kuivaa savua. Jälkimaku on sitruksinen, heinäinen, tervainen, savuinen, makeutuva, maanläheinen ja huiman pitkä. Vesilisä tuo esiin eucalyptusta ja sitruksista raikkautta.

Arvio: Erittäin laadukas Port Ellen, jossa rasvaisuus ja raikkaus kamppailevat eeppisesti. 93/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 92/100. Whiskynotes 92/100. Whisky Monitor Database 92/100 (per 1).

The Macallan 10 yo Cask Strength 58,6%

Tämä tynnyrivahvuinen 10-vuotias on Macallanin vastaus syytöksiin, joiden mukaan tislaamon nykyvalikoima on liian mieto ja pyrkii pelkästään miellyttämään tax free -kuluttajia. Eli nyt pitäisi olla kovaa kamaa käsissä.

The Macallan 10 yo Cask Strength

(58,6%, OB, +/- 2013, 70 cl)

Tuoksu: Suklainen ja viikunainen. Täyteläinen sherrytuoksu, rusinainen ja makea. Muhkea maltaisuus, jouluolutta ja neilikkaa. Mangoa, hunajamelonia. Tiettyä saippuaisuutta myös. Piipputupakkaa, vähän vanhaa nahkahuonekalua. Vesilisä vapauttaa toffeeta ja kinuskia. Nam.

Maku: Raskaan sherryinen ja suklainen. Vyöryy voimalla päälle, alkoholiprosentin todella tuntee. Maltaisuus, viikunaisuus ja luumuisuus on suurieleistä, suutuntuma täyteläinen ja tekstuuri vähistä asioista tiheä. Tammisuus tuo karvaudellaan leikkauspintaa makeuteen hyvinkin nätisti. Jälkimaussa tammi pysyy kurissa ja alkaa varsinainen näytös: mausteet (neilikka, anis), tupakkaisuus, toffeemaisuus ja hedelmät pyörivät melko runsaina suussa. Finaali haipuu kuitenkin ilotulituksen jälkeen melko nopeasti. Suutuntuma menee vesilisällä miellyttävän silkkiseksi, mutta tiettyä saippuaisuutta tulee samalla. Kestää hyvin vettä.

Arvio: Miksei Macallan tee enempää tällaisia viskejä? Kaikki kunnossa ikään nähden. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 85/100 (per 2).

Glenfarclas 21 yo 43%

Myönnän heti alkuun: Glenfarclasin 21-vuotiaan suosio on ollut minulle mysteeri. Miksi suurista sherryherkuista tunnetun tislaamon suosikkituote on ollut niin valju esitys aiheesta?

Nyt on aika kokeilla, olenko vain maistanut tuotteen aina jotenkin väärin. Ehkä olen ollut makuaistini kanssa hakoteillä, koska pidän lähes kaikesta, mitä Glenfarclas on viime vuosina julkaissut.

Glenfarclas 21 yo

(43%, OB, +/- 2013, 70 cl)

Tuoksu: Kukkea ja maltainen. Pehmeä, miedon laventelinen ja vain etäisen sherryinen. Pähkinäisyyttä ja sen mukana hiukan öljyisyyttä. Aavistus pistävää glyserolia. Hiukan kestomakkaraa (metvurstia). Toffeeta, ananasta, appelsiinia. Yrttisyyttä, basilikaa ja persiljaa. Tasapainoinen, kepeä fiilis.

Maku: Alkuun karamellinen ja hiukan pistävä (glyseroli!), vähitellen miedon maltainen ja hunajaisen kukkainen. Saippuaisuutta. Sherrykypsytys ei juuri tunnu. Makuprofiili on kevyt ja suutuntuma jotenkin huokoinen. Hunajaa, tuoretta tammea, paahdettuja pähkinöitä, sitruksisuutta. Jälkimaku on suorastaan bourbonmaisen tamminen ja mausteinen. Aavistuksen verran on myös kitkeryyttä, joka tuntuu mustalta teeltä. Tölkkiananasta, toffeeta. Vahamainen, oheneva lopuksi. Keskipitkä finaali.

Arvio: Jotain olennaista tästä kyllä puuttuu. Sherrytynnyröinti on vain liian kevyt. 81/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100. Dramming 88/100. Whisky Monitor Database 81/100 (per 6).

The Balvenie 17 yo Peated Cask 43%

Balvenie teki vuonna 2002 radikaalin tempun ja toi markkinoille Islay Cask -viskin. Suosiota saavuttaneen tuotteen nimi piti kuitenkin vaihtaa Peated Caskiksi, koska tuotteen alkuperämerkintään alkoi kasautua niin paljon aluepolitiikkaa.

Nyt käsillä oleva Peated Cask -pullote on kypsynyt 17 vuotta perinteisissä tammitynnyreissä, minkä jälkeen on lähdetty finistelyn tielle: toinen puoli on viimeistelty kuusi kuukautta raskaasti turpeistettua Balvenieta sisältäneissä tynnyreissä, toinen puoli taas 4–6 kuukautta tuoreissa amerikkalaisissa tammitynnyreissä (new American oak).

The Balvenie 17 yo Peated Cask

(43%, OB, +/- 2013, 70 cl)

Tuoksu: Rasvainen ja maltainen. Aseöljyä, suolaisuutta ruohoa, hunajaa, kanelia. Jotain leivosmaista, kuivattuja aprikooseja, vaniljajäätelöä, sitruunankuorta, pomeranssia, minttua. Hento turve jossain taustalla.

Maku: Pistävän turpeinen, rasvainen ja roteva. Paksua ja pehmeää lehtisavua hetkellisesti. Bourbonmainen pistävä mausteisuus, melassia ja anista. Öljyisen ja maanläheisen suutuntuman keskellä maistuu hunaja. Ruohoisuus seuraa tuoksua, jotain vihreää tässä maistuu kautta linjan. Tammisuus on paahteista, se maistuu muttei tunnu tanniineina. Maun keskivaiheilla savu alkaa pistää. Jälkimaku on turpeinen, tamminen ja hunajainen. Mausteet ja maltaisuus korostuvat loppua kohti, samoin suolaisuus. Erikoinen kombinaatio.

Arvio: Paljon hyvää, mutta hiukan liian rasvainen ja tunkkainen minun makuuni. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 80/100. Whisky Monitor Database 84/100 (per 3).

Strathisla 25 yo, Gordon & MacPhail 43%

Strathislalla on takanaan värikkäitä vaiheita aina 1200-luvulta saakka. Tislaamo tunnettiin välillä myös Milltownina. Lisäksi se paloi vuonna 1876 mutta rakennettiin uudelleen.

Nyt maistelussa on Gordon & MacPhailin 25-vuotias lisenssipullote, joka on peräisin ensimmäisen täytön sherrytynnyreistä (sherry butt).

Strathisla 25 yo, Gordon & MacPhail

(43%, Gordon & MacPhail, licenced bottling, 2009*, 70 cl)

Tuoksu: Makean sherryinen, luumuinen ja paksu. Rusinoita, suklaata, appelsiinimarmeladia. Kukkaisuutta (ruusuja). Mokkanahkaa, huonekaluvahaa, neilikkaa, siirappia. Klassisen runsas sherrytuoksu. Nam. Jotain raikasta sitruksisuuttakin löytyy. Jostain taustalta leimahtaa myös tippa glyserolia.

Maku: Äkkiseltään siirappinen ja maltainen, mutta luja tammisuus leikkaan makean sherryisyyden hyvin varhaisessa vaiheessa. Suutuntuma on selvästi hennompi ja läpikuultavampi kuin tuoksu antoi odottaa. Nahkaisuus, mokkaisuus tuntuu suussa, appelsiinimarmeladin pieni kitkeryys samoin. Mausteet ovat teräviä (neilikka, inkivääri, anis), maltaisuus hiukan hapanta ja purevaa. Jälkimaku on erittäin tamminen, pitkään jopa karvas, mutta loppua kohti rusinainen, kaikkineen voimakas ja mukavan pitkä.

Arvio: Tuoksussa leveä, maussa pitkä. Ainoastaan liika happamuus hiukan häiritsee. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 91/100 (per 1).