Kirjoittaja: Lauri

Oban 1998/2013 Distillers Edition 43%

Obanin Distillers Editionissa on niin mielenkiintoinen viimeistely, että Obaniin muuten melko välinpitämättömästi suhtautuvana kiinnostun silti saman tien. Se on viettänyt ex-bourbonin jälkeen noin kaksi vuotta Montilla Fino -sherrytynnyreissä.

Fino on siis sitä kuivaa sherryä, tosimiesten juomaa. Pidän kovasti, kuumana päivänä, oliivien kanssa. Mutta nyt maistetaan viskiä.

Oban 1998/2013 Distillers Edition

(43%, OB, 1998–2013, Batch No. OD 162.FX, Montilla Fino Sherry Finish, 70 cl)

Tuoksu: Hajustemainen ja hiukan erikoinen ensivaikutelma. Maltainen toki, hunajaa myös, mutta laventeli ja muu kukkaisuus (tulppaaneja) puskee läpi vahvasti. Suolaisuutta, saippuaa, mandariinia, hiivaisuutta, vappusimaa, rusinoita, sitruunankuorta. Keväinen tunnelma. Tammea, kuivan sherryisiä nuotteja.

Maku: Voimakkaan tamminen aluksi, tuore tammi on maussa pitkään päällimmäisenä. Sen jälkeen tulevat maltaiset sävyt, vahva suolaisuus, sitruunankuori ja kuivakka sherryisyys. Hapan yleisilme, mutta kirpeydessä on myös jotain kiehtovaa. Kaakaota, hiivaa, hiukan salmiakkia, taustalla hentoa turpeensavua. Suutuntuma on melko rasvainen, vaikka maku on suolainen ja mineraalinen. Suolavesi seuraa jälkimakuun, joka on edelleen tamminen mutta ei enää niin tanniininen. Rusinoita, mandariinia, sitruunaa, saippuaa.

Arvio: Suolainen ja merellinen viski, jonka sherryviimeistely on omaperäinen ja maistuva. 85/100

Bowmore 30 yo Sea Dragon 43%

Bowmoren 30-vuotias, lisänimeltään Sea Dragon, on ollut unelmissani jo pitkään. Sen tynnyrit ovat kypsyneet Bowmoren Vault No. 1:ssä, joka on Skotlannin vanhin viskivarasto. Nyt viimein on aika syventyä tuon legendaarisen nesteen äärelle.

Bowmore 30 yo Sea Dragon

(43%, OB, 70 cl)

Tuoksu: Syvä ja herukkainen. Savu on hienosti integroitunut. Tupakkaisuutta, etäistä turpeensavua, itämaisia mausteita, mustaherukkaa, paahtuneisuutta, tammea, katajanmarjaa, sitrusta, suolaisuutta, tuoretta puuta, makeutta. Hieno ja elävä paletti, valtava skaala. Hiljaiseksi vetää.

Maku: Erittäin intensiivinen ja suuri viski. Wow. Herukkaisuus on pääosassa, mustaherukka ja boysenmarja ja muut, täydellisessä tasapainossa makeahkon tammen ja kuivakan turpeensavun kanssa. Maltaisuus nousee mielenkiintoisesti keskivaiheilla, hapokkaana ja sitruksisen ryhdikkäänä. Sivusta ilmaantuu jopa aromikasta humalaisuutta. Löytyy tervaa ja lakritsia, tupakkaisuutta, suolaa, sitruunaa, tammea, eucalyptuspastilleja, havuisuutta, nahkaisuutta. Body on keskitäyteläinen ja tekstuuri tiivis. Jälkimaku alkaa piparminttuisena (hammastahnaa) ja sitruksisena, kunnes tulee ilotulitus: marjoja, tammea, pippuria, hunajaa, ikuisesti.

Arvio: Kaikkien mainesanojensa veroinen viskiklassikko. Huikea elämys. 94/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Dramming 91/100.

Lagavulin 1997/2013 Distillers Edition 43%

Lagavulinin Distillers Edition on aina liikkunut vaarallisilla vesillä: savuviskin yhdistäminen PX-tynnyrin makeuteen ei ole mikään helppo juttu. Usein se on kuitenkin onnistunut tavoitteessaan.

Tutkitaanpa, miten vuoden 2013 pullote pärjää.

Lagavulin 1997/2013 Distillers Edition

(43%, OB, 1997–2013, Batch No. lgv. 4/502, Double Matured, 70 cl)

Tuoksu: Salmiakkinen ja hiilisavuinen. Yllättävän kuiva. Vähitellen löytyy palanutta sokeria, uuniomenoita, maitosuklaata, maapähkinöitä. Turvetta, kalkkia, jodia. Sammutettua nuotiota, poltettuja tulitikkuja. Huomattavan huokoinen tuoksu, makeus on ohuempi kuin aiemmissa versioissa. Missä täyteläisyys?

Maku: Hiilisavua ja hiukan kitkerää kahvia. Salmiakkijauhetta, hiukan tervaa, turvetta. Poikkeuksellisen kevyt body Lagavulinille, makeuttakin saa PX:stä huolimatta hakea. Tiettyä karkeutta tässä on, vaikka siirappia ja hunajaa alkaakin löytyä vähitellen. Kumimaista kitkeryyttä ja paahtunutta karvautta on niiden rinnalla. Tasapaino on kateissa, vaikka yleisilme on toki ihan laadukas. Jälkimaku on tervainen, makean tamminen, salmiakkijauheinen, suolainen, loppua kohden hapan, melko pitkä.

Arvio: Kuivempi ja tekstuuriltaan huokoisempi kuin aiemmat maistamani pullotukset. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 90/100.

BenRiach 12 yo Horizons 50%

Horizons on seurausta Chivas Brothersin vuoden 1998 kokeilusta, jossa BenRiachia tislattiin kolmeen kertaan. Markkinoille on tulossa vielä myös 14- ja 16-vuotiaat Horizons-viskit, kunhan kypsyminen etenee.

Bourbonkypsytyksen jälkeen Horizons on viimeistelty ex-olorosotynnyreissä. Se taas pistää miettimään, että BenRiach ei vaikuta jättävän oikein mitään viskiään ilman finistelyä… Rohkeaa? Ehkä. Ärsyttävää? Joskus. Välillä luonnollisuus voisi olla valttia.

BenRiach 12 yo Horizons

(50%, OB, 2012, 2nd edition, triple distilled, 70 cl)

Tuoksu: Persikkainen, tiiviin hedelmäinen. Kiiviä, cantaloupe-melonia. Rasvaista maltaisuutta, erikoinen yhdistelmä keveyttä ja painavuutta. Vartalovoidetta, jotain pesuainemaista. Tiivis vaikutelma. Kukkaisuutta (apilaa) ja tuoretta ruohoa. Vesilisä korostaa hunajaisuutta ja kukkaisuutta, orvokit ja voikukat löytyvät.

Maku: Intensiivinen hedelmäisyys painaa heti päälle, samoin ankara tammisuus. Tanniinit ovat heti kiinni. Persikka hallitsee, maltaisuus tukee mutta puhdas alkoholi puskee läpi. Jyväisyyttä ja roisia viinamaisuutta. Suutuntuma on kulmikas. Ananasta, ruohoisuutta, vihreää omenaa, ripaus vaniljaa ja hunajaa. Jälkimaku on hunajainen, tamminen, ananaksinen, melko lyhyt. Lisätty vesi erottelee joukosta sitruunaa ja appelsiinia.

Arvio: Tanniininen ja sulkeutunut hedelmäpommi, jota kova bourbonkypsytys hallitsee. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Dramming 81/100. Whisky Monitor 82/100 (per 10). Whisky Magazine 78/100 (Dave Broom), 78/100 (Rob Allanson).

Glendronach 21 yo Parliament 48%

Glendronach on uusi Macallan. Siinä missä Macallanin parhaat ajat sherrymonsterina ovat auttamatta takanapäin, Glendronachin laatu on vain parantunut.

Glendronachin varastosta löytyy myös bourbontynnyreitä, mutta niitä ei päädy tislaamon omiin pullotteisiin ollenkaan. Käsissä oleva Parliament on vattaus oloroso- ja PX-tynnyreistä. Nimi tulee tislaamon puissa asuvien mustavaristen… parlamentista.

Glendronach 21 yo Parliament

(48%, OB, +/- 2013, 70 cl)

Tuoksu: Rusinainen ja suklainen. Muhkea. Luumua, toffeeta, siirappia, appelsiinia, tammea, sokerista rommimaisuutta. Karvautta tuovat maltaisuus, kaakaojauhe ja pyöreä yrttisyys. Erittäin pehmeä ja täyteläinen sherryisyys. Houkutteleva, ehdottomasti. Vesilisä tuo esiin sitrusta ja hiukan luonnonkumia.

Maku: Muhkean sherryinen ja suklainen. Rusinaa, luumua, kahvia, toffeeta, öljyistä pähkinäisyyttä ja pyöreää mausteisuutta (Jägermeister). Siirappia ja demerara-sokeria. Suutuntuma on täyteläinen ja tekstuuri monitasoinen – mutta samalla hiukan sekava, hakee suussa melko pitkään tasapainoa. Suurta herkkua joka tapauksessa. Jälkimaku alkaa karvaan kahvisena ja tammisena, mutta sulaa vähitellen suklaaksi, luumuvaahdoksi, toffeekastikkeeksi, joulukakun mausteiksi (kanelia, neilikkaa). Kestää melko pitkään. Vesilisä luo sokerista kulmikkuutta suutuntumaan, korostaa makeutta ja tuo ripauksen anista.

Arvio: Loistava, makea sherryviski. Jos tasapaino olisi täydellisempi, tämä olisi klassikko. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Dramming 87/100. Whisky Monitor 87/100 (per 12). Whisky Magazine 88/100 (Martine Nouet), 89/100 (Dave Broom).

Glenfiddich 19 yo Age of Discovery Madeira 40%

Glenfiddichin uutuustuotteet 2011–2012 suunnattiin tax free -markkinoille. Age of Discovery -nimellä julkaistiin sekä bourbon- että madeiraversio. Tämä on nyt se jälkimmäinen, bourbonissa kypsynyt ja madeirassa viimeistelty viski.

Glenfiddich 19 yo Age of Discovery Madeira

(40%, OB, 2011, 70 cl)

Tuoksu: Rypälemäinen ja maltainen. Tuoretta kiiviä, vihreitä viinirypäleitä, ananasta, hunajamelonia. Toffeeta ja hunajaa, omenahilloa. Paahtoleipää. Makea ja hedelmäinen kaikin puolin, silti pirteän sitruksinen. Hyvä tasapaino. Öljyinen mutta raikas.

Maku: Runsaan hedelmäinen aloitus. Kiiviä, ananasta, mandariinia, viinirypäleitä – seuraa hyvin tuoksua. Tuore tammi on heti läsnä, mausteisena ja herkullisena, ilman tanniinien hyökkäystä. Maltaisuus on pyöreää ja raikasta, suutuntuma on miellyttävä, ehkä hieman vetinen tosin. Sitrusta, vaniljaa, etäistä viinimäisyyttä, kanelia. Jälkimaku on hunajainen ja tamminen, esiin tulee vihreää omenaa ja raakaa kiiviä, mineraalista valkoviiniä. Ei kovin pitkä finaali, mutta viimeisetkin nuotit ovat oikein nautittavia.

Arvio: Raikkaan hedelmäinen ja maukas viski, jossa madeira ei ainakaan dominoi. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100. Whisky Monitor 84/100 (per 5). Whiskynotes 85/100. Dramming 84/100. Whisky Magazine 83/100 (Dave Broom), 70/100 (Martine Nouet).

Glenmorangie 25 yo ’Quarter Century’ 43%

Glenmorangien 25-vuotias on herättänyt hirveää polemiikkia. Olen kuullut, että se liittyisi jotenkin hinnoitteluun… Mutta nyt unohdetaan hintalappu hetkeksi ja maistetaan, mistä on kyse.

Glenmorangie 25 yo ’Quarter Century’

(43%, OB, +/- 2010, Prestige Range, 70 cl)

Tuoksu: Appelsiinia ja hunajaa. Hedelmäistä teetä (Karibian aurinko), mustikkakeittoa, rusinoita. Kirpeää maltaisuutta, anista, pomeranssia, kirveliä. Mieto maitosuklaisuus. Makeaa ja tuoretta tammea. Hienostunut, tiivis ja lämmin vaikutelma.

Maku: Appelsiininen, tamminen ja paahtunut. Jää selvästi jälkeen tuoksusta. Klassinen Glenmorangie, pirskahtelevan maltainen ja hunajaisella tavalla hedelmäinen. Makea tammisuus dominoi makua, jossa on hedelmäteetä, rusinaa, anista, siirappia, persikkaa, viikunaa, vaniljaa, uuniomenaa. Body on korkeintaan keskivahva, mutta makupaletti on runsas ja tiiviydessään vaativa. Kitkeryys on huomattavaa, kun viski ei itsessään ole mitenkään voimakas – ennemmin maku on vähän vetinen loppua kohden. Jälkimaku on pistävän tamminen, maltainen, paahtunut, kitkeryydessään hienostunut ja kiitettävän pitkä.

Arvio: Tuoksultaan houkutteleva mutta maultaan melko kitkerä, klassinen Glenmorangie. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Dramming 91/100. Whisky Monitor 90/100 (per 3). Whisky Magazine 80/100 (Dave Broom), 75 (Martine Nouet).

Lagavulin Lg4, Elements of Islay 55,7%

Speciality Drinksin Elements of Islay -sarjassa on päästy Lagavulinin kanssa jo neljänteen erään.

Lagavulin Lg4, Elements of Islay

(55,7%, Elements of Islay, Speciality Drinks, 2013, 50 cl)

Tuoksu: Turpeinen ja öljyinen, raskas ja likainen. Aseöljyä, makrillia, merilevää, jyväistä maltaisuutta. Ei vähänkään hienostunut. Turvesavu on lihaisaa sorttia, rasva käryää ja omena on suussa. Trooppista hedelmää, raakaa banaania, kiiviä, hunajaa, suolapähkinöitä, pistävää tammea. Härskiintynyt ja erikoinen kokonaisuus. Vesilisä avaa omenaa ja hiukan päärynää, lisää raikkautta ja pilkkoo öljyn ylivaltaa.

Maku: Erittäin öljyinen suutuntuma, raskas ja rasvainen. Voimakas turvesavu ja pistävä tammilankku ovat heti läsnä. Lihaisuutta, vihreää omenaa, merilevää, jodia, suolakalaa, taustalla hiukan toffeeta ja hunajaa. Likainen ja aavistuksen sekava vaikutelma. Jälkimaku on lihaisan turpeinen, maltainen, mausteinen (mietoa mustapippuria), pistävän savuinen ja öljyisen makea, eikä se jatku kovin pitkään. Vesilisä korostaa aseöljyä, tuhkaisuutta, merellisiä sävyjä, ostereita ja märkää köyttä.

Arvio: Rasvainen, raskas ja ilmeisen nuori viski. Hiukan sekava. 84/100

Laphroaig 18 yo 48% (2009)

Laphroaigin 18-vuotias on ollut ammoisista ajoista suosikkini tislaamon core expressions rangesta. Nyt käsissä pullote noin viiden vuoden takaa.

Laphroaig 18 yo

(48%, OB, 2009*, 70 cl)

Tuoksu: Hiilisavuinen, lääkemäinen, omalla tavallaan hienostunut. Sitruunankuorta, greippiä, jodia, suolaa, märkää laituria, kuivaa hamppuköyttä, tupakkaa, hiukan kynsilakanpoistoainetta. Pippurisuutta, kirpeitä marjoja (viinimarjaa), aavistus chiliä. Monitasoinen ja herkullinen. Vesilisä tuo esiin ostereita ja lisää merellistä tunnelmaa. Myös toffeen ja vaniljan makeat elementit tulevat pintaan.

Maku: Hiilinen, pisteliään savuinen, hiukan karkea mutta makeutuva ja mielenkiintoinen. Sitruksisuus on pinnassa (greippi), vaniljaa löytyy, eloisa tammisuus on erottuvaa. Makeudessa on toffeen nuotteja. Antiseptisiä aineita, merellistä suolaisuutta, jodia, aavistus pippuria, tiettyä villaisuutta. Suutuntuma on roteva ja paletti tiivis. Jälkimaku alkaa makealla tammisuudella ja savulla, kunnes sulaa mausteisiin, suolaisuuteen ja vaniljaisuuteen. Herkullinen finaali. Vesilisä raikastaa ja tuo esiin tiettyä havuisuutta.

Arvio: Minulle Laphroaigin perusvalikoiman helmi, edelleen. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100. Whisky Monitor 87/100 (per 7). Whisky Magazine 82/100 (Martine Nouet), 84/100 (Rob Allanson).

Talisker Port Ruighe 45,8%

Skyen saarella vuodesta 1831 toiminut Talisker lanseerasi portviinitynnyreissä viimeistellyn Port Ruighen 2013. Nimensä uutuusviski sai saaren suurimmalta kaupungilta.

Port Ruigheen käytetyt tynnyrit ovat yhdistelmä amerikkalaisia ja espanjalaisia tammitynnyreitä (refill). Osa bourbontynnyreistä on ollut erittäin vahvasti hiillettyjä. Koko setti on siis vielä viimeistelty ex-portviinitynnyreissä.

Talisker Port Ruighe

(45,8%, OB, NAS, 2013, 70 cl)

Tuoksu: Tunkkainen ja turpeensavuinen, hyvin lihaisa. Makea mangoa ja ylikypsää persikkaa, luumua, jotain palanutta. Rasvaista savukylkeä. Hiukan hikinen vivahde. Vahva viinimäisyys, jopa enemmän punaviiniä kuin portviiniä. Pistävää savuisuutta ja tammea. Ei kovinkaan houkutteleva.

Maku: Paksu, viinimäinen ja turpeinen. Hiukan eltaantunut fiilis, tynnyröinti on mennyt jossain kohtaa yli. Lihaisuutta on runsaasti, savustettua possunkylkeä. Hedelmiäkin riittää, mangoa ja luumua ja persikkaa, mutta tietty pilaantuneisuus on pinnassa. Suutuntuma on pehmeä ja miedon mausteinen, body silti jotenkin heiveröinen. Maltaisuutta, salmiakkia, hiukan tervaa. Jälkimaku on imelän portviininen, hiukan suolainen, karvaan tamminen, hiilinen, hetkellisesti pippurinen eikä kovin pitkä. Tasapaino on kateissa.

Arvio: Viininen ja tunkkainen Talisker. Outo kokemus. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 70/100. Whiskynotes 79/100. Dramming 84/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 5). Whisky Magazine 76/100 (Martine Nouet), 80/100 (Rob Allanson).