Maistetut

Glendullan 26 yo 1978/2005 Rare Malts 56,6%

Glendullanin kontribuutio Rare Maltsiin oli peräti seitsemän julkaisun kokoinen. Tämä 26-vuotias vuodelta 2005 oli niistä viimeinen, ja sen jälkeen myös koko Rare Malts -sarja päättyi.

Klassikoiden äärellä ollaan taas, joten odotusten määrää on turha vähätellä. Kiinnostaahan tämä, vaikka kokemukseni Glendullanista ovat olleet tähän asti varsin vaatimattomat.

Glendullan 26 yo 1978/2005 Rare Malts

(56,6%, OB, 1978–2005, Rare Malts Selection, 70 cl)

Tuoksu: Maltainen ja kuiva. Vahamaisuutta, kuivakkaa tammisuutta, ruohoa, valkoviiniä, mineraalisuutta. Akaasiahunajaa, kovia hedelmäkarkkeja, hiukan murokeksiä. Minttua, sitruunamelissaa, tuoretta yrttisyyttä. Hiukan metisyyttä, apilankukkaa. Tiivis ja tyylikäs tuoksu. Vesilisä tuo pintaan päärynää ja vaniljaa.

Maku: Linjassa tuoksun kanssa, valkoviinimaisuus ja maltaisuus kohtaavat kuivan tammen ja metisen makeuden. Erittäin öljyinen suutuntuma, ryhdikäs ja konsentroitunut maku. Mineraalisuutta ja runsaasti pippuria, taustalla minttua. Paljon paahteista karamellisuutta. Omenaa, aprikoosia, kurkkupastillia. Mielenkiintoinen viski, tiivis ja voimakas. Jälkimaku alkaa yrttisen teemäisenä, tummana ja tammisena. Öljyinen, siirappinen makeus ja kuivan kireä mineraalisuus ottavat mittaa toisistaan. Aprikoosia, hiukan päärynää, kovia toffeekarkkeja… Hieno ja varsin pitkä finaali. Vesilisä avaa sitruksisuutta ja anista. Nam.

Arvio: Todella kompleksinen ja kiinnostava viski. Silkkaa laatua. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Dramming 88/100Whisky Monitor Database 86/100 (per 8). Whisky Magazine 82/100 (Michael Jackson), 82/100 (Ian Wisniewski).

Glendronach 12 yo Original 43%

Glendronachin perusvalikoiman nuorin viski on jo valmiiksi kunnolla sherryinen – siinä on käytetty sekä Oloroso- että Pedro Ximénez -sherrytynnyreissä kypsyneitä tisleitä. Olen tämän 12-vuotiaan pullotteen jo aiemminkin maistanut, mutta nyt on aika tehdä se huolella.

Tällainen laadukkaiden ex-sherrytynnyreiden extravaganza, jota Glendronach harrastaa, on mietityttänyt minua kovasti. Käykö tislaamolle lopulta niin kuin Macallanille? Että siitä tulee vain vanhan maineensa varjo, tislaamo ilman loistavia uusia tynnyreitä ja sitä kautta loistavaa uutta tuotantoa?

Veikkaukseni on, että käy. On hyvää liiketoimintaa rahastaa kuplan aikana kaikki, mikä irti lähtee. Harrastajana tietenkin suren jo etukäteen.

Glendronach 12 yo Original

(43%, OB, +/- 2014, 5 cl miniature)

Tuoksu: Maltainen ja nahkainen. Mustaa teetä, makeutusainetta, rusinaa, luumua, toffeeta, hunajaa. Imelä ja intensiivinen, makean olutmainen tuoksu. Jotain palanutta myös. Yrttisyyttä, hiukan nestesaippuaa, kumia. Runsas mutta ei kovin houkutteleva. Jokin maalaismaisessa ja imelän paahdetussa yleisilmeessä ei vetoa.

Maku: Aito Glendronach, maku on heti ihan eri tasolla tuoksuun verrattuna. Makea toki, mutta kaikin puolin houkuttelevampi. Sherryinen ja rusinainen, yrttinen ja runsas paletti. Nam. Suutuntuma on selvästi kevyempi kuin vaikkapa 18-vuotiaassa versiossa, mutta kantaa tämän silti riittävän hyvin. Toffeeta, tammisuutta, teetä, hunajaa, punaista omenaa, luumua, suklaata, savua. Jälkimaku on paahteinen ja tamminen, ryhdikäs. Teetä, kevyttä savuisuutta, mustaherukkahilloa, kirpeää omenaa, hiukan limettiä. Kiinnostava, keskipitkä finaali.

Arvio: Nenässä hiukan vaatimaton mutta suussa makean herkullinen ja runsas. Tietty levottomuus paljastaa, että nuoresta viskistä on vielä kyse ja potentiaalia löytyy kyllä enemmänkin. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100. Whisky Monitor Database 85/100 (per 5). Dramming 82/100.

Laphroaig An Cuan Mòr 48%

An Cuan Mòr eli lontooksi Big Ocean on Laphroaigin nykyisen NAS-perusvalikoiman ykköstykki. Se lanseerattiin tax free -myyntiin vuonna 2013.

Viski on kypsynyt tislaamon ykkösvarastossa ex-bourbontynnyreissä (first fill bourbon barrels). Lopputulos viimeistelty eurooppalaisessa tammessa eli ex-sherrytynnyreissä.

Laphroaig An Cuan Mòr

(48%, OB, NAS, +/- 2014, Travel Retail Exclusive, 70 cl)

Tuoksu: Savuinen, tervainen ja silti varsin makea. Imelää, rusinaista makeutta. Merellisyyttä ja suolaisuutta, jodia ja lääkemäisyyttä – niiltä osin aidon Laphroaigin fiilis. Tammisuus on vahvana läsnä, vasta sahattuina lankkuina. Samalla akaasiahunajaa ja vaniljakastiketta, punaista omenaa, kireää öljyisyyttä, nahkaa, tallia, turvetta. Sekalainen kattaus kaikkineen. Vesilisä avaa sitruunaisuutta, kurkkupastillia, yrttiteetä.

Maku: Suolainen ja savuinen, lääkemäinen ja nuorekkaan tamminen. Tammi tuo mukanaan koko skaalan vaniljasta valkopippuriin. Makea rusinaisuus ja kinuski eivät pärjää suussa jodille ja merisuolalle, tammi vetää suutuntuman hetkellisesti rapsahtavan kuivaksi. Lihaa ja salmiakkia löytyy. Jälkimaku on täynnä tammea ja savua. Vähitellen makeutuva finaali tarjoilee sentään myös hunajaa, rusinaa, suolaa, omenaa, sitruunankuorta. Keskipitkä loppuliuku. Vesilisä ohentaa herkästi jo valmiiksi kevyttä runkoa.

Arvio: Maukas mutta kokonaisuutena hiukan sekava Laphroaig. Runko on oudon ohut. 85/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 85/100.

Cardhu 15 yo 40%

Cardhun tislaamon oma tuotanto jää jatkuvasti Johnny Walkerin varjoon, vaikka tämä 15-vuotias on kuulunut sen perusvalikoimaan jo pidemmän aikaa.

Cardhu 15 yo

(40%, OB, +/- 2014, 70 cl)

Tuoksu: Maltainen ja makea. Ruohoisuutta, heinää, vesikasveja. Vaahtokarkkia, purkkaa, hunajaa, jotain yrttistä kurkkupastillia. Anista, vaniljaa, briossia. Voitaikinamaisuutta. Runsaampi kuin 12-vuotias, mutta ei vieläkään mikään suuri viski. Perinteinen ja mallikelpoinen sinänsä.

Maku: Maltainen ja yllättävän kuivasti tamminen. Tällainen tammen kuivuus puhuttelee minua aina. Vahamaisuutta, yrttisyyttä, vaniljaa. Maltaisuus on miellyttävän hapokasta ja sitruksista, silti leivosmaista ja mukavalla tavalla jyväistäkin. Suutuntuma on kevyt, se on tämän heikkous, mutta pieni vahamaisuus tuo sentään tukea. Vihreää omenaa, mandariinia, karamellista makeutta, runsaasti mausteisuutta. Jälkimaku on yllättävän kuiva ja melko kitkeräkin. Roteva mausteisuus ja tietty paahteisuus säestävät maltaisuutta. Kaikkineen jälkimaku jää hiukan lyhyeksi ja valjuksi. Perusmaku toimii siitä huolimatta.

Arvio: Yhden pienen pykälän parempi kuin Cardhun 12-vuotias. Edustaa perinteistä maltaista tyyliä eikä yritä olla yhtään enempää kuin mitä on. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100.

Karuizawa 1984/2012, 61,6%

Karuizawan tuotannon omistaa nykyään brittitaustainen Number One Drinks. Se osti lopetetun tislaamon kaikki jäljellä olleet tynnyrit kesällä 2011. Niitä säilytetään Chichibun tislaamon varastossa, ja Chichibun omistaja Ichiro Akuto on tiivisti mukana pullotettavien tynnyrien valinnassa.

Tällainen yksilö päätyi pulloon vuonna 2012. Se on jälleen näitä kuuluisia sherrymonstereita. Melko mykistäviä kavereita, pakko myöntää.

Karuizawa 1984/2012

(61,6%, Number One Drinks Company, 1984–2012, Single Cask, Sherry Butt, Cask #3692, 359 bts., 70 cl)

Tuoksu: Suklainen ja nahkainen, rusinainen ja tamminen. Muhkea, melko makea sherryisyys. Tumma ja iso tuoksu! Tammisuudessa on särmää, öljyisyys tulee esiin vahvana. Suklaa hallitsee, pähkinäisyys ja luumu tukevat profiilia. Vesilisä päästää läpi hiukan rikkisen vivahteen. Samalla löytyy appelsiinia ja viikunaa.

Maku: Erittäin öljyinen ja suklainen. Sherry on pääosassa, makeus siirappista ja kaakaomaista. Tammi on mausteisena ja rosoisena läsnä saman tien, sen ansiosta makeus pysyy aisoissa. Kokonaisuus on nätisti balanssissa. Suutuntumassa on öljyinen kalvo, mutta makukin on isompaa sarjaa. Rusinaa, taatelia, kanelia, neilikkaa, hiukan pippurisuutta, tupakkaa, yrttejä, toffeeta. Jälkimaku on varsin tamminen ja tumman mausteinen, kahvinen ja paahtunut. Luumua, lakritsia, piparkakkua. Pitkä ja kuivuva. Vesilisä keventää tammea heti, mutta samalla tulee metallisuutta ja rikkisyyttä esiin, ruutiakin. Mahtava kokonaisuus silti.

Arvio: Suuri sherryinen elämys. Rikkinen vivahde heikentää sitä vain hiukan. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100. Dramming 88/100Whisky Monitor Database 91/100 (per 6).

Port Charlotte 11 yo 2001/2013, Malts of Scotland 57,5%

En äkkiseltään muista maistaneeni yhtään Rioja-viinitynnyrissä kypsynyttä viskiä, kun pari vuotta sitten Suomen markkinoille pullotettu BenRiach sattui menemään sivu suun.

Korjaan puutteen maistamalla Rioja-kypsytettyä Port Charlottea Malts of Scotlandilta. Näissä viinitynnyriviskeissä on keskimäärin aina sama ominaisuus: ne herättävät maistajissa voimakkaita tunteita, suuntaan tai toiseen.

Riojaa saa sekä puna- että valkoviinihyllystä, vaikka mielikuva on vahvan punainen. Tämän viskin värin perusteella en edes sulkisi valkoviinivaihtoehtoa täysin pois, vaikka punkku on tässä totta kai paras arvaus.

Mielenkiintoista on tietysti miettiä, miten tuollaisesta viinitynnyristä on muovattu noin 250-litrainen hogshead. Mutta kai Skotlannin tynnyrintekijöiltä onnistuu sekin. Nehän nyt muokkaavat yhden hoggien vaikka mummostaan.

Port Charlotte 11 yo 2001/2013, Malts of Scotland

(57,5%, Malts of Scotland, 12/2001–4/2013, Rioja Hogshead, Cask #MoS 13027, 358 bts., 5 cl miniature, 1 of 96)

Tuoksu: Lihaisa ja turpeinen, viininen ja muhkea. Lihalientä, savupalvia, paksua turpeensavua. Makea viinisyys, silti tanniininen ja mineraalinen. Tuore tammisuus ja vanilja tulevat selvästi esiin. Yllättävän levoton tapaus. Vahamaisuutta, toffeeta, makeaa sitruksisuutta, omenaa. Vesilisä nostaa hedelmäisyyttä.

Maku: Savuinen ja rasvainen. Lihaa, turvetta, viinisyyttä. Tamminen ja mausteinen, voimakas kokonaisuus. Melko ärhäkät tanniinit, toisaalta toffeemaisuutta. Suutuntuma on varsin rasvainen mutta body korkeintaan keskiraskas. Salmiakkia, hiilisyyttä, lyijyä. Jälkimaku on alkuun makean viininen, tamminen ja varsin tervainen. Ohenee nopeasti, jäljelle jää savua, chiliä ja tervaisuutta. Varsin lyhyt finaali. Vesilisä tuo pintaan mineraalisia ja sitruksisisia sävyjä sekä vihreää omenaa. Kokonaisuus on loppuun asti todella levoton.

Arvio: Levoton ja iso viski, joka ei aivan tiedä, mitä haluaisi olla. Herkullinen perusmaku silti, niin kuin tämän ikäluokan Port Charlottessa yleensäkin. 86/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 88/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 4).

Laphroaig 25 yo 2013 Edition 45,1%

Edellinen kokemukseni Laphroaigin 25-vuotiaasta sattui vuoden 2011 julkaisuun, joka ei varsinaisesti säväyttänyt. Tällä kertaa lasiin eksyi siivu vuoden 2013 pullotetta.

Tämän kypsytyksestä tiedetään, että puolet sekoitukseen menneestä viskistä on peräisin ex-olorososta ja puolet ex-bourbonista – kumpikin puolikas first filliä. Tynnyrivahvuiseksi prosentit ovat varsin alhaalla, mutta ehkä lopputulos on tiivistynyt kohdalleen. Maistetaan.

Laphroaig 25 yo 2013 Edition

(45,1%, OB, 2013, Oloroso Sherry and American Oak Casks, 70 cl)

Tuoksu: Suklainen, pehmeän turpeinen, myskinen. Tummaa yskänlääkettä ja yrttisyyttä, mutta varsin kevyessä muodossa. Sitruunamelissaa, lakritsia, anista. Kaikkineen varsin herkkä ja tyylikäs kattaus. Paahtunutta tammisuutta, kahvia, taustalla vaniljaa ja omenaista hedelmäisyyttä. Nätti. Vesilisällä suolaiset ja merelliset piirteet heräävät.

Maku: Suklainen, savuinen ja lääkemäinen. Herkullinen ensivaikutelma. Rusinaa, lakritsia, luumua. Anista, tuoretta tammea, ruohoisuutta, heinää. Melko kevyt body, lavea paletti kuitenkin. Jälkimaku on mausteinen, yrttinen, mineraalinen, edelleen varsin yskänlääkemäinen. Sherryä, tummaa suklaata, anista, appelsiinia. Kehittyvä ja pitkä. Oikein hieno esitys! Vesilisällä suolaisuus nousee, kostea turpeisuus ja merilevä tulevat pintaan.

Arvio: Aiempiin maistamiini julkaisuihin verrattuna yllättävän tasokas pullote, sherryinen ja tyylikäs. 90/100

Fettercairn Fior 42%

Fettercairn Fior on jakanut mielipiteitä julkaisustaan saakka, joten persoonallisesta viskistä on kyse. Minusta se on ollut mielenkiintoinen, kun olen sitä pari kertaa aiemmin ohimennen maistanut. Nyt on vihdoin aika tutustua tähän tapaukseen tarkemmin.

Fettercairn Fior

(42%, OB, +/- 2014, Sherry Cask Finish, 70 cl)

Tuoksu: Nahkainen ja viininen. Erottuva, pehmeä turpeisuus. Huomattava suklaisuus. Nahan lisäksi tallia ja maakellaria. Rusinaa, jotain imelää ja siirappista myös. Erikoinen tuoksu – toisaalta persoonallinen, toisaalta omalla tavallaan outo. Melassia, sokerisuutta, maitosuklaata, vaniljaa. Ei huono ollenkaan, ainostaan robusti.

Maku: Hyvin suklainen ja sokerisen makea aluksi. Luumua, rusinaa ja siirappia. Taustalla mietoa turpeisuutta. Edelleen erikoinen tapaus. Farmin tuoksut ovat maussa läsnä, satula ja nahkareppu. Tammi kuivahtaa hiukan, suutuntuma on pehmeä ja omalla tavallaan ihan balanssissa. Maltaisuus tulee myös esiin, samoin minttuinen yrttisyys. Jälkimaku alkaa todella suklaisena, ja sitä taas leikkaa hapahko maltaisuus. Viinisyyttä, tammea, turvetta, ummehtunutta kellaria. Keskipitkä finaali hiipuu yrttien kautta.

Arvio: Parempi kuin muistin, kaikin puolin omalaatuinen viski. Tuoksu on hiukan makua kiinnostavampi. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 77/100. Whisky Monitor Database 82/100 (per 3). Whiskynotes 79/100. Dramming 83/100.

Bowmore 15 yo Laimrig 2014 Edition 54,1%

Toukokuussa 2014 julkaistu Laimrig oli ensimmäinen, jossa ei ollut batch-merkintää. Ensimmäiset Laimrigit pullotettiin Ruotsin markkinoille, mutta nyt markkina-aluetta on näköjään selvästi lavennettu.

Ja miksei lavennettaisi: Laimrig on ollut mielestäni erinomainen tuote ensimmäisestä batchista kolmanteen saakka. Mielenkiintoista maistaa, pysyykö taso korkeana myös tässä vuoden 2014 pullotteessa.

Bowmore 15 yo Laimrig 2014 Edition

(54,1%, OB, 2014, Sherry Cask Finished, 70 cl)

Tuoksu: Lakritsinen ja lehtisavuinen, jotenkin ujo. Mustaherukkamehua, Dracula-pastillia, Super Salmiakkia. Vihreää yrttisyyttä (basilikaa), mustikkaisuutta. Rusinoita, häivähdys taatelia. Kevyt tupakkaisuus taustalla. Melko kevyt vaikutelma. Vesilisä avaa limettiä ja anista, tuo yllättävää raikkautta.

Maku: Muistuttaa enemmän Darkestia kuin aiempia Laimrig-julkaisuja. Salmiakkia, tummaa suklaata, rusinoita. Hiukan ohut? Suutuntuma on varsin kepeä. Turve tuntuu pehmeänä lehtisavuna, joka pysyy pääosin taustalla. Tammi maistuu paahteisena, myös kahvin sävyjä löytyy. Jälkimaku alkaa lakritsilla ja tammella, jatkuu tumman suklaisena ja hiukan nahkaisena. Taateli ja joulukakku maistuvat. Korkeintaan keskipitkä loppuliuku. Vesilisällä bourbonsävyt heräävät ja sherry väistyy – sitruuna ja anis tulevat mukaan.

Arvio: Laimrig on ihan hyvä viski edelleen, mutta muistuttaa jo hyvin paljon Darkestia. Sherryisyys on enää ohut verho muiden makujen edessä, kun ensimmäisessä julkaisussa se maistui massiivisena ja upeana. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 87/100.

St Magdalene 25 yo 1982/2008, Blackadder Raw Cask 61,8%

Vuonna 1798 perustettu St Magdalene tuli tiensä päähän suuressa rysäyksessä 1983. Nykyään tislaamo on tuhottu, mutta siellä tislattua viskiä voi löytää vielä St Magdalenen tai Linlithgowin nimellä.

Nyt käsissä on Blackadderin pullottama Raw Cask -sarjan St Magdalene. Viskin ikään nähden alkoholiprosentti on todella ylhäällä ja väri vaalea. Tynnyri on ollut ilmeisen tiivistä tavaraa.

St Magdalene 25 yo 1982/2008, Blackadder Raw Cask

(61,8%, Blackadder Raw Cask, 9/1982–3/2008, Cask #2180, 603 bts., 70 cl)

Tuoksu: Ananasta, omenaa ja öljyisyyttä. Yrttiteetä, lehtisavua, hiukan maakellaria. Appelsiinia, kovia toffeekarkkeja. ”Tiukka” tuoksu. Appelsiinimarmeladia, paahteisuutta, maltaisuutta. Weetabixia, vaniljaa, vahaa. Vesilisä tekee hyvän säväyksen, se paljastaa ruohoisuutta, apilankukkaa, makeaa metisyyttä.

Maku: Erittäin öljyinen ja voimakas. Ananas ja omena korostuvat heti, niiden lisäksi sitruuna maistuu. Tammisuus on myös esillä, inkivääri ja valkopippuri sen mukana. Maltaisuus on enemmän taustalla kuin tuoksussa. Makeuttakin löytyy, hunajaa ja hedelmäkarkkeja. Vaniljaa, lakritsia, jotain vahamaista. Jälkimaku on harvinaisen maukkaalla tavalla tamminen, lakritsinen, teemäisen paahtunut ja pippurinen. Karamellisoituja pähkinöitä. Hyvä finaali. Vesilisä on tarpeen, koska siitä alkaa rasvainen hedelmien vyöry.

Arvio: Puhdas ja väkivahva, todella tiukka viski, joka on jälkimaussa parhaimmillaan. 84/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 83/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 12).