Maistetut

Dufftown 1997/2009, Gordon & MacPhail 43%

Dufftownin tislaamon viski tunnettiin lähinnä Singleton-sarjasta, kunnes vuonna 2014 sieltä tuli valtava tuotevyöry. Tämä G&M-yksilö on pullotettu jo kauan ennen sitä, ja vaikka väri ei mitään paljastakaan, taustatietojen perusteella tämän pitäisi olla refill-sherryssä kypsynyt kaveri.

Dufftown 1997/2009, Gordon & MacPhail

(43%, Gordon & MacPhail, Connoisseurs Choice, 1997–2009, Refill Sherry Casks, 5 cl miniature)

Tuoksu: Makeaa hedelmää. Päärynää, passionhedelmää, mangoa, hunajamelonia. Valkoviininen vaikutelma, mutta varsin hapoton sellainen. Tammea tai tanniineja ei tunnu, enemmän nektarimaista pehmeyttä. Ruohoisuutta, voikukkaa, inkivääriä, nestesaippuaa. Maltaisuus on murokeksimäistä. Pieni liimamainen sivuääni taustalla. Jokseenkin harmiton kokonaisuus.

Maku: Päärynäinen ja mangoinen, selvästi hapokkaampi kuin tuoksu antoi odottaa. Makea hedelmäisyys on yllättävänkin miellyttävää, hunajaista ja silti raikasta, karkkimaista. Suutuntuma on toki varsin ohut. Tammisuus tuntuu pehmeinä mausteina ja sahanpurumaisena vivahteena. Maltaisuus tuntuu kevyen hapokkaana ja murokeksi maistuu. Toffeefudgemainen ja hiukan siirappinen makeus löytyvät myös. Jälkimaku on konsentroituneen makea, inkiväärinen, hunajainen ja toffeemainen. Karkkimainen. Päärynä maistuu edelleen. Finaali jää vaatimattomaksi.

Arvio: Hedelmäinen ja harmiton tapaus. Omassa profiilissaan toisaalta ihan asiallinen, kevyt karkkiviski. 81/100

Glenrothes Sherry Cask Reserve 40%

Glenrothes lipsuu linjastaan, kun näitä NAS-viskejä tulee hyllyyn entistä enemmän vuosikertapullotteiden sijaan. Pitkään tislaamo kirjoitti ainakin tislausvuoden etiketissä auki, vaikka viskin tarkkaa kypsytysikää se silti harvemmin mainitsi.

Se sentään tiedetään, että tämä Sherry Cask Reserve on täysin ex-sherrystä peräisin.

Glenrothes Sherry Cask Reserve

(40%, OB, NAS, 2014, Sherry Casks, 70 cl)

Tuoksu: Maitosuklainen, nahkainen ja maltaisen hapahko. Ylikypsää luumua, jotain käynyttä. Rusinaisuus on ummehtuneen puolella. Kaneli on pinnassa, samoin neilikka ja kardemumma. Maustepippuriakin löytyy, mausteisuus on tässä parasta. Sherryisyys on makeaa ja hiukan kerrostunutta, maltaisuus tuo tähän tunkkaisen ja happaman sävyn. Tasapaino ei ole tuoksussa ihan parhaimmasta päästä.

Maku: Maltainen ja mausteinen. Nahkainen ja aavistuksen karvas. Luumu on edelleen ylikypsää ja hedelmäisyys käynyttä. Rusinat ja suklaa tuovat makeutta, mutta happamuus on silti niskan päällä. Maltaisuus ylikorostuu puuroisena. Suutuntuma on tammisen kireä ja samalla vähän vetinen. Jälkimaku tarjoaa taas kunnolla maitosuklaata ja kaakaota, rusinoita ja miellyttävää sherryisyyttä. Happamuus vaihtuu tuoreen kahvin hapokkuuteen, pähkinäisyyteen, toffeeseen ja mausteisiin. Finaali saisi olla kyllä pidempikin.

Arvio: Tasapaino pettää. Ylikypsä, käynyt ja karvas, silti hetkittäin maukkaan suklainen. 82/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 79/100. Whisky Monitor Database 87/100 (per 1). Whisky Magazine 90/100 (Annabel Meikle), 81/100 (Neil Ridley).

BenRiach 12 yo 43%

BenRiachin 12-vuotias on kuulunut perussarjaan Billy Walkerin aikakaudella. Kovin hyvin se ei ole koskaan profiloinut tislaamoaan, mutta maistetaan silti ajatuksella.

BenRiach 12 yo

(43%, OB, +/- 2014, 5 cl miniature)

Tuoksu: Maltainen ja kukkainen, makean mandariininen ja pehmeä. Sitruksisuus on miellyttävän pyöreää, kokonaisuus helposti lähestyttävä ja tasapainoinen. Hunajaisuus on korostunutta, sen taustalta löytyy karamellia ja toffeeta. Tammisuudessa on vaniljainen nuotti. Varsin simppeli mutta mukava tuoksu.

Maku: Pehmeän hunajainen ja maltainen. Mandariinia ja makeaa toffeemaisuutta, voita ja ruohoisuutta. Maltaisuus on mukavan pehmeää ja pyöreää. Tammen mukana tulee hyvin mausteisuutta ja vaniljaa. Suutuntuma on miellyttävä, keskitäyteläinen ja tasapainoinen. Jälkimaussa on pähkinäisyyttä ja robustia tammisuutta, hetkellisesti napakkaakin otetta, mutta finaali jää varsin lyhyeksi. Tammi kuivahtaa hiukan liikaa, sahanpurua ja pölyä esiintyy. Kokonaisuus toimii silti mukavasti, vaikka hiukan yksinkertainen onkin.

Arvio: Yllättävänkin hyvä esitys, tasapainoinen ja miellyttävä. Jälkimaku vain hiipuu turhan nopeasti, tammi ottaa liian suuren osan liian pian. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100.

Craigellachie 23 yo 46%

Vuonna 2014 Craigellachie teki näyttävän paluun kolmella tislaamopullotteella. Setin nuoremmat julkaisut, 13 yo ja 17 yo, eivät tehneet mainittavaa vaikutusta, mutta ehkä tämä vihdoin lunastaa odotukset. Kyseessä on jälleen kokonaan amerikkalaisessa valkotammessa kypsynyt viski.

Craigellachie 23 yo

(46%, OB, 2014, Batch No. 67 KA 23, American Oak Casks, 70 cl)

Tuoksu: Mehiläisvahaa, kuivaa tammisuutta, akaasiahunajaa. Erittäin herkullinen. Hapokasta maltaisuutta, IPA-olutta, aprikoosia, omenaa. Eucalyptusta, minttua, ripaus inkivääriä. Hiukan savuakin taustalla. Valtavasti ulottuvuuksia, ikäistään vanhemman oloinen. Vesilisä vapauttaa ruohoisen ja kukkaisen puolen.

Maku: Vahamainen suutuntuma on heti liki täydellinen. Akaasiahunaja, siirappisuus, aprikoosi ja omena maistuvat hienosti. Toffeeta, mantelia, pehmeää mausteisuutta, hiukan pippuriakin, edelleen pieni savu mukana. Suolaisuutta. Kuiva tammisuus ja mehiläisvaha ovat todella kohdallaan. Eucalyptus ja minttu maistuvat. Maltaisuus tulee IPA-oluen kierteellä. Jälkimaku on silkkaa kuivaa tammea, hunajaa ja mausteisuutta. Suolaa, kevyttä savua, todella konsentroitunutta makeutta, aprikoosia, hilloisuutta, pähkinäisyyttä. Erittäin pitkä ja upea finaali. Vesilisä korostaa suolaisen kuivaa otetta. Silkkaa herkkua.

Arvio: Loistava viski, todella paljon ikäistään vanhemman oloinen. Elementtejä Clynelishin klassisesta Flora & Faunasta ja iäkkäämmistä Tomatineista, silti täysin omanlaisensa. Upea yllätys. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100.

Yamazaki 18 yo 43%

Olen maistanut Yamazakin 18-vuotiaan aikaisemminkin, mutta nyt on vihdoin aika ottaa siitä kunnon tyypit. Tämän hinta pyörii sentään järjellisissä mittasuhteissa verrattuna siihen Yamazaki Sherry Cask 2013 -pullotteeseen, minkä yksi veijari nimesi taannoin vuoden viskiksi.

Yamazaki 18 yo

(43%, OB, +/- 2014, 70 cl)

Tuoksu: Suklainen, pehmeän mausteinen. Luumuhilloa, rusinaa, taatelia, siirappista persikkaa. Neilikkaa, runsaasti kanelia, ripaus minttua ja eucalyptusta. Kaakaota, karamellimaista makeutta. Maitosuklainen, kermainen pehmeys. Pähkinäisyyttä, voita. Tasapainoinen ja tyylikäs kokonaisuus.

Maku: Erittäin kermainen ja maitosuklainen. Muhkea mausteisuus täyttää suun, kanelia ja joulukakkua riittää. Kaakaota, rusinaa, taatelia, mokkapaloja, tölkkikirsikkaa. Tammisuus tuntuu varsin terhakkaana, mutta tasapaino pysyy silti kasassa. Maltaisuus on myös hyvin esillä. Suutuntumassa on tiettyä huokoisuutta, tämä voisi olla isompikin rungoltaan. Jälkimaussa kermainen suklaisuus ja pehmeä mausteisuus tulevat upeasti esiin. Teetä, tikkunekkua. Kaneli, neilikka, pähkinäisyys, rusinat, taateli, luumu – kaikki piirteet ovat luontevasti esillä. Finaali on pitkä ja hienosyinen, todella herkullinen.

Arvio: Vain rakenteen pieni huokoisuus estää nostamasta tätä huippujen joukkoon. Hieno silti. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 89/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 1).

Tomatin Cù Bòcan The Sherry Edition 46%

Japanilaisten omistama Tomatin julkaisi muutama vuosi sitten Cù Bòcan -nimellä kulkevan pullotteen, jossa käytetty tisle on kevyesti turpeistettua (15 ppm). Tynnyröintejä kokeiltiin laajalla rintamalla, ja ehkä sen seurauksena tuotteen profiili jäi hiukan epäselväksi.

Viime vuonna Cù Bòcanista saatiin myös pelkästään ex-sherryssä kypsynyt versio, joka on joidenkin lähteiden mukaan peräisin oikein first fill -tynnyreistä. Vaikea tästä on odottaa yhtään mitään.

Tomatin Cù Bòcan The Sherry Edition

(46%, OB, NAS, +/- 2014, Sherry Cask, 6000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Ummehtunut ja rasvainen. Campbeltown-henkinen likaisuus Ylämaan viskissä. Banaanikakkua, tölkkipersikkaa, makeaa omenamehua, jotain eltaantunutta. Kitkerä maltaisuus ja makea siirappisuus eivät oikein toimi yhteen. Suklaa, nahkaisuus ja kaakao ovat myös pinnassa, mutta sherry tuntuu jotenkin päälle liimatulta. Sekava kokonaisuus. Vesilisä vapauttaa kepeämpää hedelmäisyyttä.

Maku: Lenseän maltainen, kostean turpeinen ja irrallisella tavalla sherryinen profiili. Suutuntuma on jauhoinen, oudon taikinainen. Karvasta hedelmää, hapanta banaanikakkua, ylikypsiä persikoita ja imelää tölkkisekahedelmää. Maltaisuus on epäkypsää, yleisilme rasvainen ja likainen. Mausteisuus tuo sentään väriä. Jälkimaku on selvästi maukkaampi, suklaata ja rusinaisuutta löytyy. Kaakaomainen, maltainen ja banaaninen finaali ei kestä järin pitkään. Vesilisällä ylikypsä kitkeryys hiukan hellittää.

Arvio: Tässä viskissä mikään ei tunnu oikein integroituneelta. Vaikea uskoa, että tässä olisi käytetty first fill -sherrytynnyreitä, niin ohut on sherryfiilis. Ei jatkoon. 79/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskynotes 84/100.

Bunnahabhain 32 yo 1980/2012, Malts of Scotland 46,8%

Bunnahabhainin tisle kestää tunnetusti hyvin pitkiäkin kypsytysaikoja. Nyt maistossa on Malts of Scotlandin 32-vuotias, joka vuonna 1980 tislattuna ei tunnu äkkiseltään edes kovin vanhalta.

Täytyy muistaa, että monen muun tislaamon tuotteena 32-vuotias bourbon hoggiessa kypsynyt yksilö olisi voinut ohittaa parasta ennen -päivänsä jo aikoja sitten. Mutta Bunna on Bunna.

Bunnahabhain 32 yo 1980/2012, Malts of Scotland

(46,8%, Malts of Scotland, 4/1980–6/2012, Cask No. MoS 12038, Bourbon Hogshead, 220 bts., 5 cl miniature, 1 of 96)

Tuoksu: Appelsiininen, kukkainen, runsas. Persikkaa, vesimelonia, minttua. Apilaa, ruohoisuuttta, hunajaa, hiukan pihkaa. Suolainen ja mineraalinen ulottuvuus on selkeä. Paksu vaniljaisuus ja rasvaisuus tuovat makeutta, samoin omena ja toffee. Tammisuus on hiukan kireää ja sitruksisuus hapahkoa, muuten tuoksu on herkkua. Vesilisä tuo päärynän yllättävän voimakkaasti pintaan.

Maku: Hapan appelsiini ja makea hunaja ottavat heti yhteen. Voimakas bourbonvaikutus, öljyisyyttä ja paksua vaniljaa. Omenaa, persikkaa, raakaa banaania, ruohoisuutta. Suutuntuma on öljyinen. Tasapaino on ajoittain levottoman puolella, maltaisuutta ja mineraalisuutta riittää. Jälkimaku alkaa nautinnollisen kuivalla tammella ja vahamaisella makeudella. Pitkä, appelsiininen ja meloninen finaali saa sävyjä suolaisuudesta ja pähkinäisyydestä. Kukkainen ja toffeemainen loppuliuku. Vesilisä tuo karamellia ja kolakarkkia esiin.

Arvio: Ajoittain hapuileva ja levoton, mutta ulottuvuuksiltaan ja jälkimaultaan oikeastaan aivan ensiluokkainen viski. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 86/100.

Bowmore 12 yo Screen Printed Label 40%

Vuosituhannen vaihteen tienoilla Bowmore painatti pullojensa tuotetiedot suoraan pullojen kylkeen ilman perinteistä paperietikettiä. Näitä julkaisuja ovat jälkipolvet kutsuneet Screen Printed Labeleiksi. Tiettävästi monille nuo pullotteet ovat olleet tie viskin maailmaan.

En ole kuulunut siihen porukkaan. Minulle nuo SPL-pullotteet ovat olleet täysin hämärän peitossa.

Olen hakeutunut viskien pariin vasta kymmenisen vuotta sitten, sellaisessa vaiheessa, jolloin Bowmore oli palannut taas paperietikettien pariin. Screen Printed Labelit ovat vähitellen muuttuneet legendoiksi, joissa esiintyy äärimmäisiä mielipiteitä – toiset rakastavat ja toiset vihaavat niitä. Laventeli muistetaan aina mainita.

Satuin saamaan käsiini pullon SPL-pullotteista ehkä perinteisintä, 40 alkoholiprosentin vahvuudella pullotettua 12-vuotiasta. On aika tyhjentää mieli huhupuheista ja maistaa, mistä se on tehty.

Bowmore 12 yo Screen Printed Label

(40%, OB, +/- 2000, 70 cl)

Tuoksu: Dear God. Laventelia ja tervaa. Herukkaisuutta ja kukkaisuutta, akaasiahunajaa, metisyyttä. Nuotiosavua. Salmiakki leikkaa hienosti hedelmäistä makeutta. Sisu-pastilleja, hiukan Tervaleijonia, sokeria. Tätä tekee mieli vain nuuhkia. Tammi tuntuu makeana ja napakkana, maltaisuus on juuri sopivan kireää. Trooppisia hedelmiäkin löytyy. Mangoa, aprikoosia, tiettyä hilloisuutta. Upea.

Maku: Pehmeä ja makea mutta uskomattoman sävykäs ja moniulotteinen. Tässä voimakkuudessa erittäin ekspressiivinen kokonaisuus; ilotulitus, joka räiskyy joka suuntaan. Tervaa ja laventelia, savua, salmiakkia, hunajaa, hiukan suolaa, viherherukkaa, sitrusta, metisyyttä, aprikoosia, kukkaisuutta, hedelmäkarkkeja, tammea, kuivattuja sekahedelmiä… Suutuntuma on pehmeä ja runsas. Jälkimaku alkaa Sisu-pastilleilla ja Tervaleijonalla, kunnes mukaan tulee kuivattuja sekahedelmiä sekä hiukan suolaisia ja maltaisia piirteitä, kuivaa tammea ja savua. Laventeli leijuu upeana kaiken yllä. Nautinnollinen ja varsin pitkä finaali.

Arvio: Tätä olen Bowmoresta aina hakenutkin. Paluu kotiin, josta en tiennyt. Yksi suurista elämyksistä viskin parissa. 90/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 69/100. Whisky Monitor Database 78/100 (per 13). Smoke On The Water, ”Todella maukasta”.

Glendronach 20 yo 1993/2013 Cask #16, 54,7%

Glendronachin tuotannosta on jälleen käsissä yksi vuonna 1993 tislatuista ja olorosossa kypsyneistä herkuista. Odotukset ovat ainakin korkealla – on näissä toki heikompiakin esityksiä ollut joukossa mukana.

Glendronach 20 yo 1993/2013

(54,7%, OB, 15.1.1993–19.8.2013, Oloroso Sherry Butt, Cask No. 16, 669 bts., 70 cl)

Tuoksu: Paksu, maanläheinen sherryisyys on heti läsnä. Mukana on hiukan erikoinen, tunkkaisen maltainen ja hikinen ulottuvuus – ei erityisen miellyttävä piirre. Luumuhilloa, rusinaa, suklaata, pähkinöitä. Kuivalihaa ja kellaria. Sikaria, nahkaa. Voimaa ja syvyyttä on. Vesilisä tuo toffeen ja hunajan makeutta mukaan.

Maku: Sherryinen ja kirsikkainen, tuoksua selvästi terävämpi tyyli. Sitrusta, rusinaa, luumua, neilikkaa, tummaa suklaata. Nahkaisuutta, tanniineja. Robusti ja hiukan maakellarimainen. Hapahko maltaisuus löytyy myös makupaletista. Taatelia, piimäkakkua. Suutuntuma on varsin kermainen. Jälkimaku alkaa erittäin mausteisena, kanelia ja neilikkaa riittää. Suklaata, nahkaa, sikaria, kuivalihaa, varsin kireää sherryisyyttä. Mahtavasti pituutta. Vesilisällä tästä irtoaa entistä enemmän kermaisuutta ja toffeeta.

Arvio: Erittäin maistuva mutta tuoksultaan hiukan epäilyttävä sherryjyrä. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100.

Kilkerran Work In Progress #6 Bourbon 46%

Kilkerran on edennyt Work In Progress -sarjassa kuutososaan. Nopeasti laskettuna tämän pullotteen luulisi sisältävän jo kymmenvuotiasta viskiä.

En ole Kilkerraniin päässyt muutamista yrityksistä huolimatta millään sisälle, mutta koska Serge näyttää toistuvasti näistä niin valtavasti nauttivan, päätin antaa tislaamolle vielä mahdollisuuden.

Kilkerran Work In Progress #6 Bourbon

(46%, OB, 2004–2014, 6th Release, Bourbon Wood, 70 cl)

Tuoksu: Vartalovoidetta ja vaniljaa, turvetta ja hunajaa. Maltainen, paksu ja erittäin rasvainen vaikutelma. Pähkinäisyyttä. Paistirasvaa, savukassleria, tervaa. Tunkkaisuudesta huolimatta myös sitruksinen ja tammisen pureva ulottuvuus. Lääkemäinen jopa. Yllättävän vaikuttava. Vesilisä tuo ruohoisuutta ja Polka-karkkeja.

Maku: Rasvainen ja hedelmäinen, yhtä aikaa hunajaisen makea ja turpeisen pureva. Lakritsia ja tervaa. Vaniljaa, leivosmaisuutta, kookoslastuja, mantelia, voita. Omenaa, sitruunaa, viinirypäleitä. Runsas ja paksun rasvainen, hyvin maanläheinen. Koneöljy ja paistirasva tuntuvat. Jälkimaku on alkuun tumman yrttinen, lakritsinen ja hapahkon maltainen. Pieni hunajainen ote on läsnä sitruksisen kuivaan ja raikkaaseeen loppuun asti. Tanniinisuus kuivattaa lopussa nätisti. Vesilisällä makupalettiin löytyy minttua ja karkkisuutta.

Arvio: Erittäin myönteinen yllätys. Tasapainoa ja ulottuvuutta. Mainio viski. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 91/100.