Maistetut

BenRiach 17 yo 1998/2015, Cask #6394, 57,5%

Maistelussa kolmeen kertaan tislattua sherry-BenRiachia vuodelta 1998. Nämä single caskit ovat olleet keskenään erilaisia, osa loistavia ja osa hyvinkin vaikeita viskejä.

BenRiach 17 yo 1998/2015

(57,5%, OB, 27.5.1998–6/2015, Batch No. 12, Cask #6394, Pedro Ximénez Sherry Puncheon, 702 bts., 70 cl)

Tuoksu: Suklainen ja mausteinen. Viikunaa ja taatelia, rusinaa ja kanelia. Kuivakkaa tammisuutta, neilikkaa, jouluisia sävyjä, marjaisuutta. Todella maltainen yleisilme kaikkineen. Piparkakun maustelientä, ruskeaa sokeria, jotain rommimaista. Kahvisuutta, saksanpähkinää. Aavistuksen karvas. Vesilisä tuo kermatoffeeta esiin.

Maku: Suklainen, mausteinen ja kahvinen. Silkkisen pehmeä suutuntuma kohtaa purevan chilin. Piparkakku on edelleen vahvaa, samoin viikunat ja taatelit, rusinat ja marjat. Siirappia, piimäkakkua, öljyisyyttä. Punaista omenaa ja kirpeää appelsiinia. Runko ei ole kovin järeä, mutta viskositeettia riittää. Balanssi hiukan hakee, vaikka perusmaku onkin herkullinen. Jälkimaku liikkuu selvästi tammisemmalla ja maltaisemmalla alueella, vaikka suklaata riittää edelleen. Napakkaa mausteisuutta, neilikkaa, inkivääriä, hapokkuutta, paahteisuutta, piparkakkua, taatelia. Tammi kuivuu terävästi. Melko pitkä finaali. Vesilisä nostaa hapokkaan maltaisuuden oikein kunnolla pintaan.

Arvio: Maukkaan suklainen ja runsas BenRiach, mutta tasapaino hiukan hakee. 87/100

Laphroaig 14 yo 2000/2014, Hunter Laing Old Malt Cask 50%

Nykyään Old Malt Cask kuuluu perheyhtiön järjestelyiden jälkeen Hunter Laingille, mutta pakkaus ja prosentit ovat vanhat tutut. Nyt käsissä on 14-vuotiasta Laphroaigia.

Laphroaig 14 yo 2000/2014, Hunter Laing Old Malt Cask

(50%, Hunter Laing, Old Malt Cask, 6/2000–12/2014, Refill Bourbon Barrel, Cask No. 11151, 295 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hieno yhdistelmä minttua, vaniljaa, sitruksisuutta ja savua. Todella raikas ja teräväpiirteinen. Koivunlehteä, savusaunaa, ruohoisuutta, piparminttua. Hiukan tervaa. Merellisiä sävyjä, suolaisuutta, kosteaa laituria. Kirpeää omenaa. Tietty viileys tässä on mahtavaa. Vesilisä tuo pienen lihaisuuden mukaan.

Maku: Kirpeä, savuinen ja voimakas. Refill bourbonia parhaimmillaan. Minttua, vaniljaa, suolaisuutta, limettiä, tervaa, hapokkuutta, mineraalisuutta. Kaikesta huolimatta suutuntuma on varsin kermainen ja keskitäyteläisenä todella vivahteikas. Omenaisuutta, hiukan pippurisuutta. Jälkimaku kuivahtaa selvästi, tammi tulee ensimmäistä kertaa oikein selvästi esiin. Minttu ja vanilja ovat edelleen pinnassa, mutta mineraalisuutta ja kuivakkaa suolaisuutta tulee selvästi vahvemmin mukaan. Hapokkuutta, hiukan puisevaa karheutta, valkopippuria, heinäisyyttä. Keskipitkä finaali jää vähän ilmeettömäksi. Vesilisä ei oikein toimi, runko ohenee nopeasti ja sävyt haalistuvat.

Arvio: Erittäin raikas ja herkullinen Laphroaig. Vain jälkimaku jättää toivomisen varaa, muilta osin tämä on todella hyvä viski. 89/100

Glendronach 20 yo 1994/2015 Cask #3273, 53,3%

Maistelussa Glenkun kaksikymppinen sherryjyrä batchista 12. Pullomäärä on taas korkea, mutta väristä päätellen mukaan päätynyt viski ei ole ihan väsynyttä. Tätä on kyllä kehuttu, joten maistetaan.

Glendronach 20 yo 1994/2015

(53,3%, OB, 9.9.1994–8/2015, Batch No. 12, Cask #3273, Pedro Ximénez Sherry Puncheon, 680 bts., 70 cl)

Tuoksu: Taatelinen, tervainen ja muhkean hedelmäinen. Rusinaa, toskaomenaa, jännän konjakkimainen nuotti. Melkoisesti kahvisuutta, tummaa yrttisyyttä, kanelisuutta, kaakaojauhetta, tummaa suklaata, tammea. Pieni ruohoinen kitkeryys tuo nätisti särmää kaiken siirapin keskelle. Hieno on. Vesilisällä nousee makeaa sitruunalimonadia ja jopa kukkaisuutta.

Maku: Kahvinen, taatelinen ja valtavan sherryinen. Ei silti yltiömakea, vaan rusinan ja luumun keskellä tammi näyttäytyy omalaatuisena, vahamaisena ja osin karvaanakin. Hyvä ryhti. Pähkinäisyyttä, kaakaojauhetta, aavistus lakritsia. Tallimaisia sävyjä, nahkaa. Suutuntuma on varsin täyteläinen ja hiukan rasvainenkin. Ruohoisuutta, hapokkuutta, yrttejä, punaista omenaa. Jälkimaku on todella kahvinen, tumman suklainen, tallimainen ja tyylikkäästi karvas. Omenaa, nahkaisuutta, viinimäisyyttä, hiukan kirsikkaa, lakritsia. Todella hienosti balanssissa, pitkä ja maukas finaali. Vesilisä tekee tästä erittäin hedelmäisen, pintaan tulee sitruksisia ja makean omenaisia piirteitä.

Arvio: Oikein maukas ja ryhdikäs Glendronach. Kaikki todella hienosti kohdallaan, vaikka vieressä Cask #447 kyllä muistuttaa, että sherrykypsytykseen on mahdollista saada jopa tätäkin enemmän ulottuvuuksia. 90/100

Port Charlotte 2007 CC:01, 57,8%

Nyt käsissä on Port Charlottea hiukan erikoisista tynnyreistä, Cognacin alueen ranskalaisesta tammesta. Kyse ei toki ole mistään läpimarinoiduista konjakkipöntöistä, vaan vähän kevyempää hedelmäbrandyä aiemmin kypsyttäneistä Eau de Vie -tynnyreistä.

Olisin päässyt maistamaan tätä jo viime syksynä Bruichladdichin tislaamolla, mutta makuaistini oli tuolloin jo niin loppuun käsitelty, etten kokenut siinä enää mieltä. Parempi nautiskella nyt ajan kanssa.

Port Charlotte 2007 CC:01

(57,8%, OB, 2007–18.1.2016, Travel Retail Exclusive, 70 cl)

Tuoksu: Mahtava lihaisuus on heti läsnä. Mielenkiintoinen yhdistelmä paksua turvesavua, suolaista merellisyyttä ja varsin kirpeää, sitruunaista hedelmäisyyttä. Raikasta omenaa ja aprikoosia. Toisaalta taas muhkeaa palvikinkkua, maltaista paahteisuutta, mineraalisuutta, vaniljaa. Nam. Vesilisä tuo vesimelonia ja mukavan kepeitä, kukkaisia nuotteja.

Maku: Nyt on voimaa. Todella järeä turvesavu, kirpeä hedelmäisyys ja erittäin vahvat mausteet eivät anna armoa. Tuhkaisuutta, jodia, lihaisuutta, paahteisuutta, suolaa ja pippuria riittää. Suutuntuma on melko täyteläinen ja todella kihelmöivä. Hunajaisuutta, vaniljaisuutta, karamellipossua, voita. Sitruunaa, aprikoosia, omenaa, hedelmäliköörimäisyyttä. Tammi on vahvasti esillä. Jälkimaku ampuu täydeltä laidalta kirpeää hedelmää ja lihaisaa savua. Salmiakkia, tuhkaisuutta, jopa tupakkaisuutta. Hunajaa, karamellia, vaniljaa, pähkinää, tanniineja ja napakkaa pippurisuutta. Keskipitkä finaali, ohenee varsin nopeasti. Vesilisä nostaa kukkaisia sävyjä ja vaniljaista herkkyyttä kaiken jyräämisen alta.

Arvio: Todella järeä PC-pullote, meinaa lähteä tukka päästä. Hyväähän tämä on. 87/100

Glendronach 20 yo 1995/2015 Cask #4074, 52,8%

Maistelussa brittimarkkinoille pullotettu Glendronach, joka on kypsynyt 20 vuotta PX:ssä. Taas käsissä näyttäisi pullomäärän perusteella olevan sellainen yksilö, joka on kypsynyt parissa eri tynnyrissä, mutta koska pullotus on tehty lopulta yhdestä puncheonista, se on voitu myydä single caskina.

Vastaava tapaus tuli maistettua äskettäin, Cask #3806. Siinäkin yhdestä puncheonista oli saatu yli 700 pulloa 19-vuotiasta viskiä, ja valistunut vierailija tiesi kommentissaan kertoa, miten asian laita näissä todella on.

Nyt tällä viskillä on ikää ja pullomäärääkin on vielä aavistuksen enemmän. Tässä voi siis olla kolmekin refill-tynnyriä alkuperäislähteenä.

Glendronach 20 yo 1995/2015

(52,8%, OB, 25.10.1995–11/2015, UK Exclusive, Cask #4074, Pedro Ximénez Sherry Puncheon, 735 bts., 70 cl)

Tuoksu: Suklainen, hedelmäinen ja hiukan sulkeutunut. Omenaa, vaniljaa ja tammisuutta vahvasti mukana, luumu ja rusina tulevat esiin vasta niiden alta. Pieni tallisuus ja kellarimaisuuskin löytyy, nahkaisuutta ja hiukan mustetta. Leipämäistä maltaisuutta, perussävy on jopa kuivakka. Vesilisä avaa raikasta yrttisyyttä.

Maku: Rusinaisuutta, hedelmää, pähkinää ja tammea. Suutuntuma on melko kermainen mutta runko tuntuu silti aavistuksen kevyeltä. Omena ja vanilja ovat edelleen vahvasti esillä, tammen mausteisuus ja tanniinit tuntuvat selvästi. Maltaisuutta, Weetabixia, nahkaisuutta. Yllättävän kuiva ollakseen PX-tynnyristä. Pähkinäistä karvautta on mukana myös runsaasti. Jälkimaku liikkuu tumman suklaan, luumun ja rusinan mailla. Saksanpähkinää, tammea, kanelia, pientä salmiakkisuutta. Hiukan tunkkainen ja kuivan sulkeutunut. Hedelmäinen makeus jää pienen sitruksisuuden ja omenan varaan. Melko pitkä finaali. Vesilisä nostaa makeutta pintaan, ruskeaa sokeria etenkin.

Arvio: Rungoltaan hiukan kevyt ja makumaailmaan kuivakka yksilö. Jää käytännössä kaikilla osa-alueilla merkittävästi ohuemmaksi ja värittömämmäksi kuin vieressä verrokkina ollut Cask #447. Hyvää tämä silti on, mutta ei mene huippujen harvalukuiseen joukkoon. 87/100

Glen Grant 15 yo 1997/2013, Cadenhead Small Batch 46%

Käsissä on oletettavasti ex-bourbontynnyreissä kypsynyttä Glen Grantia. Pullotussarjana on Cadenheadin Small Batch, jossa on tällä kertaa hiukan erilainen pullomuoto ja etiketti.

Glen Grant 15 yo 1997/2013, Cadenhead Small Batch

(46%, Cadenhead Small Batch, 1997–10/2013, 70 cl)

Tuoksu: Ehtaa päärynälimua. Smurffipullo on avattu aikaa sitten ja hapot ovat päässeet haihtumaan. Ruohoisuutta, kepeää maltaisuutta, vaniljaisuutta, briossia. Raikasta valkoviiniä, hiukan sitruunamelissaa. Erittäin mieto ja miellyttävä tuoksu, omenaisia ja kukkaisia sävyjä riittää. Vesilisä tuo hiukan käsirasvaa.

Maku: Päärynää ja maltaisuutta, maltaisuutta ja päärynää. Makumaailma on hiukan kapea, mutta kevyt hedelmäisyys kantaa mukavasti. Vesimelonia, hiukan kiiviä, makeaa omenaa, raparperihilloa. Suutuntuma on kevyt ja raikas. Sitruunamelissaa, aavistus limettiä, murotaikinaa, vaniljakastiketta. Jälkimaku alkaa yllättävänkin tammisena ja mausteisena, vaikka päärynäinen ja maltainen perussävy nouseekin nopeasti hallitsevaksi. Ruohoisuutta, limettiä, omenaa, kukkaisuutta, ihan ripaus lakritsia. Nyt jo pientä hapokkuutta, valkoviiniä, minttua, kevyttä paahteisuutta. Keskipitkä, nätisti kuivuva finaali. Vesilisä availee minttua.

Arvio: Tavallaan hyvin yksinkertainen viski, mutta silti tässä on myös jotain todella rehellistä ja maistuvaa. 84/100

Talisker 25 yo 2007 Edition 58,1%

Taliskerin 25-vuotiaan julkaisu vuodelta 2007 on kerännyt jonkin verran myös eriäviä mielipiteitä. Tähän varsin mittavaan pullotuserään käytetyissä refill-tynnyreissä on joidenkin tietojen mukaan ollut hiukan enemmän ex-sherryä mukana kuin monissa muissa Taliskerin vastaavissa vuosijulkaisuissa.

Sen verran harvinaista herkkua näistä 25-vuotiasta Taliskereista on nykyisellään tullut, että tähän kohdistuu kyllä merkittäviä odotuksia. Aiemmin maistamani Taliskerin kaksvitoset ovat olleet järjestään aivan loistavia.

Talisker 25 yo 2007 Edition

(58,1%, OB, 1982*–2007, Refill Casks, 6894 bts., 70 cl)

Tuoksu: Mahtavan merellinen, napakan turvesavuinen ja viileän yrttinen. Hunajaisuutta, karamellisuutta, vaniljaa. Savua, salmiakkia, suolaisuutta ja pientä pippuria. Eucalyptusta, kauniisti kuivunutta tammisuutta. Upea kokonaisuus, ehkä hiukan tavanomaista makeampi. Hiukan rusinaa myös. Vesilisällä raikkaus nousee.

Maku: Pippurinen ja makean omenainen, mineraalinen ja kihelmöivä. Hunajainen makeus kohtaa räjähtävän turvesavun, suolaisuus ja sitruksisuus taittuvat pehmeään luumuun ja vaniljaisuuteen. Suutuntuma on täyteläinen ja varsin täydellinen. Hedelmäisyyttä leikkaa pieni kitkeryys, mustan teen ja tanniinien liike taustalla. Rusinaisuus ja tammisuus ovat selvästi mukana. Jälkimaku alkaa erittäin mineraalisena ja raikkaana. Eucalyptusta, kuivaa tammisuutta, yrttisyyttä, merellisyyttä. Vähitellen kitkeryys nousee, sitruuna happanee ja tunkkaisuus lisääntyy. Lakritsia ja happamuutta. Melko pitkä finaali, jonka oikeastaan soisi jatkuvan vielä hiukan pidempään. Vesilisä tekee tälle välittömästi hyvää, keventää happoja ja tasapainottaa tätä oivallisesti.

Arvio: Todella hyvä Talisker. Kaikkien aikojen parhaimmista 25-vuotiaista jäädään toki hiukan, esimerkiksi jälkimaku ei ole aivan niin taivaallinen kuin vaikkapa vuoden 2009 editiossa. Mutta huippuluokan viskiähän tämä silti on. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 92/100. Whisky Monitor Database 88/100 (per 14).

Talisker 2006/2016 Distillers Edition 45,8%

Käsittelyssä on tänään tuttua DE-kamaa Taliskerilta, uusinta erää. Suunta on ollut tavallaan sama kuin Lagavulinin Distillers Editioneissa: täyteläisestä ja ylikypsästä sherrypommituksesta on siirrytty vuosi vuodelta napakampaan ja tammisempaan suuntaan. Mutta toisin kuin Lagavulineissa, Taliskereissa tämä kehitys on ollut paljolti hyvästä.

Talisker 2006/2016 Distillers Edition

(45,8%, OB, 2006–2016, Batch No. TD-S: 5SE, Double Matured in Amoroso Cask Wood, 70 cl)

Tuoksu: Savuinen ja imelän hedelmäinen. Salmiakkia, lääkemäisyyttä, mineraalisuutta, suolaa. Kovasti on pekonia ja savumakkaraa. Hedelmissä on ylikypsä vivahde, rancio-tunnelma on muutenkin vahva. Luumu tuntuu jopa ummehtuneelta. Varsin runsas ja tunkkainen kokonaisuus. Vesilisä avaa puunsavua vielä lisää.

Maku: Turvesavua ja hedelmäisyyttä riittää. Suutuntuma on kermaisen täyteläinen ja varsin helppo. Tammi ja mausteet pysyttelevät taka-alalla, punaista omenaa ja rusinaisuutta riittää. Salmiakkia ja suolaisuutta, pekonia ja savumakkaraa löytyy kyllä vähintään riittämiin. Suklaisuutta, marjaisuutta, hilloa, kinuskia. Jälkimaku pukkaa vihdoin tammen ja mausteet pintaan, eikä pippuriakaan tarvitse enää kysellä. Lääkemäinen ja mineraalinen puoli nousee kunnolla pintaan, kun jälkimaku ohenee. Tanniinit, marjaisuus ja rusinaisuus jäävät pintaan lopuksi. Keskipitkä finaali on lopulta yllättävänkin kevyt. Vesilisä tekee tästä nopeasti kitkerän, kun sitruksisuus ja tammisuus nousevat hallitseviksi.

Arvio: Oikein mainio lajissaan, vaikka jää silti paikoitellen vähän ohueksi. 86/100

Kilchoman 5 yo 2011/2016 for Bresser & Timmer, Cask #559, 58,2%

Maistelussa Kilchomanin single cask -pullote hollantilaiselle Bresser & Timmerille. Mielenkiintoista – etenkin, kun edellinen maistamani B&T-tynnyri oli niin loistava.

Kilchoman 5 yo 2011/2016 for Bresser & Timmer

(58,2%, OB for Bresser & Timmer, 22.9.2011–14.11.2016, Cask 559/2011, Oloroso Sherry Cask, 348 bts., 70 cl)

Tuoksu: Upea yhdistelmä hiilisavua ja suklaisuutta. Salmiakkia, lakritsia, kumia, hiukan nokea. Siirappisuutta, rusinaa, bbq-kastiketta. Todella runsas ja paksu kokonaisuus, jossa hyvin makea sherryisyys taittaa peistä kuivan ja lääkemäisen turvesavun kanssa. Herkkua. Vesilisä aukoo hiukan kermaa ja toffeeta.

Maku: Maukkaan suklainen ja napakan hiilisavuinen. Paksu ja täyteläinen. Salmiakki on jälleen pääosassa, rusinaisuus ja siirappi tulevat mukana. Suutuntuma on muhkean täyteläinen ja tekstuuri painava. Kaiken keskellä on tammisuutta, suolaisuutta, merellisiä piirteitä. Todella lähellä tynnyri #666:n luonnetta. Omenaisuutta, mausteisuutta, pientä sitruksisuutta. Jälkimaku kiertyy hienosti salmiakkisuuden ympärille. Turvesavua, hiiltä, nokea, kumia, suklaata, siirappia, makeaa kahvisuutta. Imelyyttä riittää, mutta sitä vastaan nousee suolaisuutta ja napakkaa mausteisuutta. Oivallinen, mutta korkeintaan keskipitkä finaali. Vesilisä saa tammen selvästi esille.

Arvio: Käytännössä yhtä erinomaista tavaraa kuin tynnyri #666. Ei pahaa sanottavaa. Savuisten sherryviskien ystäville silkkaa juhlaa. 89/100

Aberlour A’bunadh Batch #56, 61,2%

Lasissa on pitkästä aikaa Apunappia Aberlourilta, tällä kertaa pullotuserää 56. Nämä ovat siitä ihmeellisiä tuotteita, että vuodesta toiseen taso on melkeipä sama – eli korkea.

Aberlour A’bunadh Batch #56

(61,2%, OB, 2016, Batch #56, Oloroso Sherry Casks, 70 cl)

Tuoksu: Muhkean sherryinen ja suklainen. Mausteisuutta, kanelia, kuivakakkua, rusinaa. Kunnon taatelit. Luumuhilloa. Pientä tallisuutta ja satulaa. Siirappinen makeus on varsin muhkeaa ja leivosmaisuus jopa imelää, mutta napakka tammi pitää ryhdin kasassa. Houkutteleva tuoksu. Vesilisä availee kermaisia sävyjä.

Maku: Vahvan suklainen ja makean siirappinen. Tallisuutta ja nahkaisuutta, mausteisuutta ja kermaisuutta. Uunikypsää banaania, toskaomenaa, rusinaisuutta. Suutuntuma on täyteläinen ja painava. Kaiken järeän sherryisyyden keskellä silti huomaa, miten tammen aktiivisuus ja maltaisuuden napakkuus kertovat melko lyhyestä kypsytysajasta. Täyttä syvyyttä tämä ei ole vielä saavuttanut, mutta on vahva omassa sarjassaan. Jälkimaku alkaa tiukan tammisena, tumman suklaisena ja mausteisena. Rusinaa, luumua, kanelia, inkivääriä, neilikkaa, kahvia, maustepippuria. Keskipitkä, maukas finaali. Vesilisä tuo runsaasti kermatoffeeta pintaan.

Arvio: Oivallinen sherryviski, jälleen kerran. 87/100