Kirjoittaja: Lauri

Talisker Storm 45,8%

Skyen saarella vuodesta 1831 toiminut Talisker on tuottanut viime vuosina erittäin korkealaatuista viskiä. Ikämerkitsemättömistä viskeistä se lanseerasi ensin 57° Northin, sen jälkeen tuli Storm. Storm on peräisin refill-bourbonista.

Talisker Storm

(45,8%, OB, NAS, 2013, 70 cl)

Tuoksu: Erittäin öljyinen – moottoriöljyä. Hedelmäisyyttä ja merellisyyttä. Merilevää ja rantakallion suolaa. Hunajainen makeus, pehmeä ja paljas turpeisuus – varsinaista savua tuntuu melko vähän. Lääkemäisyyttä (antiseptisiä aineita). Viinirypäleitä ja fino-sherryn kaltaista happamuutta.

Maku: Melko kevyen oloinen, hedelmäinen ja maltainen ensifiilis. Tammisuutta, vaniljaisuutta, hunajaisuutta, lääkettä ja öljyä. Makeaa turpeista savuisuutta. Sitten alkaa pippuri nousta – se täyttää maun keskivaiheen ja vie loppuun saakka mukanaan. Jälkimaku on pippurinen, hunajainen, turpeinen ja makean lämmittävä.

Arvio: Erittäin miellyttävä ja helposti lähestyttävä Talisker. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 88/100. Whiskynotes 80/100. Dramming 85/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 7).

Tomintoul 16 yo 40%

Moderni, vasta vuonna 1965 perustettu Tomintoul suosii viskeissään kevyttä makuprofiilia, ja suurin osa sen tuotannosta menee Whyte & Mackayn sekoitteisiin. Single malt -puolella Tomintoul ei varsinaisesti nauti suurta suosiota.

Tomintoul 16 yo

(40%, OB, +/- 2012, 35 cl)

Tuoksu: Maltainen ja hedelmäinen. Hiukan käynyt vaikutelma, hiivaa ja omenasurvosta. Häivähdys mätää appelsiinia. Lager-olutta, cornflakes-muroja. Hedelmämix-mehua. Märkää ruohoa.

Maku: Appelsiinimehua miedolla sherryllä terästettynä. Body on hyvin hento ja maku kevyt. Maltaisuus on ainoa, joka todella tuntuu: tämä on kuin vahvistettua, hedelmäistä lageria. Mausteisuutta sentään löytyy hiukan, kanelia ja minttua. Jälkimaku on hedelmäinen, maltainen, kevyt ja lyhyt.

Arvio: Kevyt perusviski. Tätä voisi juoda hyvällä omallatunnolla myös jäillä. 77/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 81/100. Whisky Monitor Database 83/100 (per 2).

Cragganmore 1997/2009 The Managers’ Choice 59,7%

Vuonna 1870 perustettu Cragganmore tunnetaan lähinnä vain 12-vuotiaasta virallisesta pullotteestaan. Myös IB-versioita on niukalti. Vuonna 2009 tislaamo oli kuitenkin mukana The Managers’ Choice -sarjassa.

Cragganmore 1997/2009 The Managers’ Choice

(59,7%, OB, 2.5.1997–14.5.2009, Cask #2398, Bodega Sherry European Oak, 246 bts., 70 cl)

Tuoksu: Voimakas meloni – vesimeloni. Hapokas maltaisuus, runsas kukkaisuus. Öljyinen vaikutelma. Makrillia, hennosti savustettuna. Vehnäolutta ja sitruunaa. Tammisuutta. Vihreää omenaa. Vesilisä tekee tästä raikkaamman ja pirteämmän. Houkutteleva ja monipuolinen vaikutelma.

Maku: Vesimeloni maistuu heti. Suutuntuma on öljyinen mutta maku erittäin puhdas ja tamminen. Täyteläinen body, hieno konsistenssi. Hapokas, olutmainen maltaisuus. Sitruunaa, limeä, muroja, mausteita – laaja makupaletti. Jälkimaku on maltainen, tamminen, sitruksinen, vaniljainen ja pitkä. Vesilisä avaa kukkaisuutta ja suolaisuutta. Tasapainoinen kokonaisuus. Tynnyristä huolimatta ei kovinkaan sherryinen.

Arvio: Voimakas, maltainen ja pirteä esitys. Suutuntumaltaan suurta herkkua. 88/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 90/100. Whiskynotes 90/100. Whisky Monitor Database 89/100 (per 2). Smoke On The Water, ”Erikoinen tapaus”.

Bowmore 15 yo Laimrig Batch #2, 54,4%

Vuonna 1779 perustettu Bowmore kuuluu Skotlannin vanhimpiin tislaamoihin. Sen tuottaman tisleen fenolipitoisuus on noin 25 ppm, joten Islay-viskiksi se on muita kevyempää ja hedelmäisempää.

Ruotsia varten pullotettu Laimrig on kypsynyt ensin 10 vuotta ex-bourbontynnyreissä, sen jälkeen 5 vuotta ex-olorosotynnyreissä. Ja nyt on kyse siis kakkosbatchista.

Bowmore 15 yo Laimrig Batch #2

(54,4%, OB for Sweden, 2011, Batch #2, Sherry Cask, 15 000 bts., 70 cl)

Tuoksu: Sherryn ja savun hienostunut kamppailu. Rusinaa, taatelia, ruokosokeria. Turpeista, makeaa savua. Raikaista hedelmäisyyttä, vaikka samalla voimakas nahkaisuus ja tupakkaisuus. Roteva, kutsuva vaikutelma.

Maku: Pehmeä, uljaan sherryinen suutuntuma. Rusinaisuus ja nahkaisuus ovat pinnassa. Savussa on turpeinen ja makean hedelmäinen tuntu, jota salmiakki tasapainottaa (suolakala). Punaista omenaa, neilikkaa, kardemummaa. Todella herkullinen ja täyteläinen kokonaisuus, täysin juotava ilman vesilisää. Jälkimaku on siirappinen, mausteinen, hedelmäisen turpeinen ja pitkä. Vesilisä avaa mausteita ja pippurisuutta. Wow.

Arvio: Erinomainen sherrykypsytys tekee viskin. Makea ja suolainen, raikas ja savuinen. 91/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 87/100 (per 1). Smoke On The Water, ”Oikein hyvä tuhdin sherryinen Bowmore”.

Tamnavulin 1990, Gordon & MacPhail 43%

Tamnavulin on Speysiden nuoria tislaamoja, vuodelta 1966. Vuonna 1993 se siirtyi Whyte & Mackayn haltuun. Nykyään tislaamo pyörii seitsemänä päivänä viikossa, ja viisi vuotta sitten siellä oli 13 työntekijää – eli mistään ihan pienestä puljusta ei ole kyse.

Tämä G&M:n pullote vuodelta 2008 on peräisin ex-sherrytynnyreistä (refill sherry hogsheads).

Tamnavulin 1990, Gordon & MacPhail

(43%, Gordon & MacPhail, 6/1990–7/2008, 5 cl miniature)

Tuoksu: Paljon suolaista voita. Rasvan seassa kukkaisuutta (voikukkaa). Sitrusta, heinää, ruohosipulia, rypsiöljyä. Aika kevyt vaikutelma, jotenkin melassinen ja maitoinen.

Maku: Lattea suutuntuma, edes rasva ei tunnu paksusti. Tammi lyö yli, mausteet alkavat heti kihelmöidä. Sitruunankuorta, kukkaisuutta, ruohoisuutta, vaniljainen makean vivahde. Body kuivuu kasaan, jää vain ohut alkoholinen pistely. Jälkimaku on tamminen, havuinen, hapan ja kihelmöintiä lukuun ottamatta lyhyt.

Arvio: Kehno esitys. Tynnyri on ollut ilmeisesti täysin toimimaton, koska sherryvaikutusta ei voinut maistaa mistään. 71/100

Caperdonich 20 yo 1992/2013, The Tony Koehl Series 52,2%

Kun Caperdonich perustettiin 1898, se nimettiin Glen Grant #2:ksi. Tislaamo suljettiin jo 1902, ja se aloitti uudelleen vasta 1965. Vuonna 2002 toiminta loppui.

Virallisia pullotteita ei ole saatu, mutta yksityisiltä pullottajilta Caperdonichia vielä löytyy. Tällä kertaa maistossa ex-sherryssä kypsynyt David Stirkin pullotusyhtiön viritys.

Caperdonich 20 yo 1992/2013, The Tony Koehl Series

(52,2%, Creative Whisky Company, The Tony Koehl Series, 10/1992–2/2013, Cask No. 121137, 300 bts., 70 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen ja pistävän kuparinen. Luumuinen sherry, hiukan heinää ja maltaisuutta. Puuroa. Jokseenkin sulkeutunut. Vesilisällä tuntuu paljon tuoreita appelsiineja ja yrttejä. Silti aika kapea.

Maku: Öljyisen pehmeä suutuntuma, todella miellyttävä. Kevyessä tisleessä iso viimeistely, toimii hyvin – ei yhtään tunkkainen. Voimakas appelsiini ja sama kuparisuus, joka tuntuu tuoksussa. Kepeä sherry. Aamupuuroa. Maltaisuus tuo happamuutta ja ryhtiä, mausteet särmää – ainakin basilikaa ja rosmariinia löytyy. Jälkimaku on tamminen, appelsiininen, kuparinen muttei kovin pitkä. Vesilisä avaa hedelmäisyyttä.

Arvio: Toimiva viimeistely kevyeen viskiin ilman, että sen ominaisluonne katoaa. Hyvä! 86/100

Glenmorangie 19 yo 1993/2012 Ealanta 46%

Vuonna 1843 perustettu Glenmorangie on kaiketi edelleen Skotlannin myydyin viski. LVMH eli Louis Vuitton Moët Hennessy on tehnyt siitä luksusmerkin, jonka tyyliin kuuluvat muun muassa näyttävät pakkaukset.

Glenmo’ tunnetaan myös Dr Bill Lumsdenin kunnniahimoisesta tynnyripolitiikasta (Miksi Bill Lumsden muuten mainitaan aina tohtoriksi? Vähän niin kuin Robert Altman on aina mestariohjaaja? Onhan noita tohtoreita viskiteollisuudessa muitakin…).

Ealantan kypsytys lunastaa tuota tynnyripolitiikkaa, koska tässä se on vähintään äärimmäistä laatua. Viski on viettänyt 19 vuotta uusissa, vahvasti paahdetuissa tammitynnyreissä. Glenmorangie myös ylpeilee sillä, että se voi jäljittää jokaisen puun alkuperän (tällä kertaa ”Missouri white oak from the Mark Twain forest”).

Glenmorangie 19 yo 1993/2012 Ealanta

(46%, OB, Private Collection, 1993–2012, American White Oak Heavily Charred, 70 cl)

Tuoksu: Rasvainen, hedelmäinen ja rotevan tamminen. Paahteinen. Eucalyptusta. Vaniljaa, kookosta, banaania. Rasvasta huolimatta puhdas vaikutelma – avoin, moniuloitteinen. Hiukan päärynää ja pommacia.

Maku: Todella tamminen! Näin vahvaa tammea en heti muista. Peilaa hyvin tuoksua, jonka rasvaisuus ei tunnu maussa niin paljon – maku on tuoksua pirskahtelevampi. Omenaa, päärynää, vaniljaa, maitosuklaata. Minttua, herukkaa. Hyvä makupaletti, mausteinen ja rehevä. Pistelevä tanniinisuus jakaa varmaan mielipiteitä, mutta pidän siitäkin. Jälkimaku on edelleen tamminen, hunajainen, marjaisa, päärynäinen.

Arvio: Ilmeisen onnistunut kypsytys puhtaalle Glenmorangielle. 87/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 78/100. Whiskynotes 90/100. Whisky Monitor Database 86/100 (per 3).

Caol Ila 18 yo 43%

Vuonna 1886 Islayn saarella vierailut Alfred Barnard kuvaili Caol Ilaa villeimmäksi ja kuvauksellisimmaksi tislaamoksi, jonka hän on ikinä nähnyt. Caol Ilan nimi tulee Sound of Islay -salmesta, joka erottaa Islayn ja Juran saaret.

Nyt maistossa tislaamon tuorein 18-vuotias julkaisu. Se ei voi olla ihan huono.

Caol Ila 18 yo

(43%, OB, +/- 2012, 20 cl)

Tuoksu: Hedelmäinen, tamminen ja savuinen. Savu on tislaamolle tyypillisesti pistävän kuivaa hiilisavua, joka on kuitenkin nätisti integroitunutta. Hedelmäinen makeus pehmentää vaikutelmaa. Erottuva omenahillo, hunaja, mieto appelsiini. Lääkemäisyyttä. Hyvin tasoja, laadukas vaikutelma.

Maku: Pehmeä ja herkullinen. Alkaa hunajaisena ja hilloisena, sitten salmiakkinen hiilisavu nousee – muttei liikaa. Makeita omenia, mehiläisvahaa, pehmeää tummaa suklaata. Taustalla yskänlääkemäinen vivahde. Kun hiilisavu hellittää, alkaa maukas jälkimaku: suolaista salmiakkia, paahdettua tammea, säilöttyjä hedelmiä. Tasapainoinen ja hieno kokonaisuus – täyteläinen ja kuiva, hedelmäinen ja suolainen.

Arvio: Komea savuviski. Täyteläisyydessä ja jälkimaussa huima parannus sinänsä jo hyvästä 12 yo:sta. 89/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 87/100.Whisky Monitor Database 89/100 (per 1).

Speyside 12 yo 40%

Speysiden klassiselta haiskahtava nimi johtaa harhaan, koska kyseessä on alueensa nuorin tislaamo, perustettu 1990. Se lähti heti tuoreeltaan kilpailemaan halveksitun Loch Dhun kanssa omalla mustalla Cú Dhub -viskillään. Se tuottaa myös Drumguish- ja Glentromie-viskejä, kaikki nuorena myytävää tuotantoa.

Taustat ovat nyt sellaiset, että täytyy pitää mieli avoimena, kun edessä on tislaamon 12-vuotias perustuote.

Speyside 12 yo

(40%, OB, +/- 2006, 5 cl miniature)

Tuoksu: Sherryinen, parfyymimäinen, makea. Kukkainen ja ruohoinen. Siirappia, vaikka vaikutelma on ohut. Erottuva maltaisuus, kuin tummaa olutta. Tiettyä äitelyyttä tässä kyllä keveydestään huolimatta on.

Maku: Todella maltainen. Sherry jää jalkoihin ja tuntuu vain imelyytenä. Harvinaisen lattea suutuntuma, maku on kuin seinä. Hapottoman hedelmäinen ja mesimäisen kukkainen vaikutelma poistuu, kun maltainen jälkimaku alkaa. Siinä on maitosuklaata, rusinoita ja maapähkinää, mutta kevyenä – ja se loppuu nopeasti.

Arvio: Lattea, imelä ja maltainen tusinaviski. Silti täysin juotava. 74/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whiskyfun 71/100. Whisky Monitor Database 73/100 (per 2).

Royal Brackla 17 yo 1991/2009, Gordon & MacPhail 46%

Royal Brackla on matalan profiilin tislaamo, joka perustettiin jo 1812. Vuosina 1985–1991 se oli suljettuna, eikä kovin monta OB-pullotetta ole nähty senkään jälkeen: 10 yo Flora & Fauna tuli vuonna 1993, ja virallinen 10 yo vuonna 2004.

Tämä Gordon & MacPhailin Connoisseur’s Choice -sarjassa pullotettu Brackla on kypsynyt koko ikänsä ex-sherrytynnyrissä (refill sherry cask).

Royal Brackla 17 yo 1991/2009, Gordon & MacPhail

(46%, Gordon & MacPhail, Connoisseur’s Choice, 1991–2009, 5 cl miniature)

Tuoksu: Hedelmäinen, kirsikkainen (säilykekirsikkaa). Täytekakkupohjaa. Hentoa sherryä. Tuoretta heinää. Appelsiinimehua. Runsas ja jälkiruokaviinimäinen vaikutelma.

Maku: Hedelmäinen, sitruksinen, mineraalinen, hiukan pistävä. Todella voimakkaat tanniinit alkavat kuivattaa suuta melkein heti. Viinimäinen makeus hukkuu terävään tammisuuteen, jossa on savuinen vivahde. Kirsikkaisuutta ja omenia. Jotenkin ”kulmikas” suutuntuma, ei mikään helppo tapaus. Jälkimaku on makeutuva, pippurinen, paahteinen, melko pitkä.

Arvio: Vahva, kulmikas ja haastava viski. Lisäulottuvuuksilla aineksia todella hyväksi. 83/100

Mitähän mieltä muut ovat olleet? Whisky Monitor Database 80/100 (per 1).